Sellanen ol’ Viipuri, karjalaisten kaupunki

Turun museokeskus, esinekokoelma / Museovirasto

Turun museokeskus, esinekokoelma / Museovirasto

Kesällä 1944 Suomen kohtalo oli vaakalaudalla. Jatkosodan loppuvaiheet olivat raskaat.

Suomi selvisi, mutta laajat alueet piti luovuttaa Neuvostoliitolle.

Päivälleen 80 vuotta sitten Suomi menetti Viipurin.

Viipuri oli satoja vuosia yksi Suomen tärkeimmistä kaupungeista.

A. Spengler / Turun museokeskus / Museovirasto

Vuoksen ja Suomenlahden rannat tekivät alueesta luontevan kauppapaikan jo keskiajalla.

Ruotsalaiset tekivät alueelle ristiretken 1293 ja perustivat Viipurin linnan.

Pähkinäsaaren rauhassa 1323 Viipurin alue ja linna liitettiin virallisesti Ruotsiin.

Keskeisenä kauppapaikkana Viipuri oli Suomen kansainvälisin kaupunki, kulttuurien sulatusuuni.

Historian kuvakokoelma / Museovirasto

Viipuri oli myös presidenttien kaupunki. Relander vaikutti ja Ahtisaari syntyi siellä.

Historian kuvakokoelma / Museovirasto Hannu Lindroos / JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Otavamedia / Museovirasto

Suomenmaakin perustettiin alun perin Viipurissa Maakansa-nimellä.

Viipuri tunnettiin iloisena ja elävänä kaupunkina. Kahvilaksi muutettu Pyöreä torni oli viihde-elämän sydän 1920-luvulta alkaen.

Kaupunki menetettiin 1944, mutta muistot elävät evakoiden ja heidän jälkeläistensä mielissä.

Toteutus: Lauri Heikkilä Kuvat: SA-kuva, Museovirasto, Suomenmaan arkisto