YK:n yleiskokous erotti Venäjän väliaikaisesti YK:n ihmisoikeusneuvostosta
YK:n yleiskokous päätti torstaina erottaa Venäjän väliaikaisesti YK:n ihmisoikeusneuvostosta.
Erottamista puolsi 93 maata ja vastusti 24. 58 maata pidättäytyi äänestämästä.
Yleiskokouksessa annetuista äänistä kahden kolmasosan piti puoltaa päätöstä, jotta Venäjä menettäisi väliaikaisesti paikkansa neuvostossa. Jättämättömiä ääniä ei lasketa ääniosuutta määrittäessä.
Venäjän erottamista neuvostosta alettiin vaatia sen jälkeen, kun venäläisjoukkojen syytettiin surmanneen siviilejä muun muassa Ukrainan Butshassa.
Butshasta löydettiin venäläisjoukkojen lähdön jälkeen siviilien ruumiita. Venäjä on kiistänyt joukkojensa surmanneen siviilejä Butshassa, mutta satelliittikuvat ovat vahvistaneet ruumiiden olleen kaduilla jo kaupungin ollessa Venäjän hallinnassa.
Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba kertoi Twitter-tilillään olevansa kiitollinen Venäjän erottamisen puolesta äänestäneille maille.
– Sotarikolliset eivät kuulu YK:n elimiin, joiden tarkoitus on turvata ihmisoikeuksia, Kuleba tviittasi.
Venäjän ulkoministeriön mukaan maan erottaminen neuvostosta oli ”laitonta ja poliittisesti motivoitunutta”.
– Tarkoituksena on ollut rangaista YK:n jäsenvaltiota, joka on ajanut itsenäistä sisä- ja ulkopolitiikkaa, ulkoministeriö sanoi.
Ukrainan YK-suurlähettiläs Serhi Kyslytsja sanoi ennen äänestystä, että jäsenyys ihmisoikeusneuvostossa mahdollisti Venäjälle mahdollisuuden päivittäiseen valheiden levittämiseen sen omista toimista.
– Venäjän väliaikainen erottaminen ei ole vaihtoehto, vaan velvollisuus, hän sanoi ennen äänestystä viitaten ihmisoikeusneuvoston perustamiseen johtaneeseen päätöslauselmaan.
Kyseisessä päätöslauselmassa määriteltiin, että YK:n yleiskokous voi erottaa neuvoston jäsenen väliaikaisesti, jos jäsenmaa syyllistyy vakaviin ja järjestelmällisiin ihmisoikeusrikkomuksiin.
Ennen äänestystä Venäjän pysyvän YK-edustajan sijainen Gennadi Kuzmin nimitti erottamispyrkimystä ”ihmisoikeuskolonialismiksi” ja väitti Yhdysvaltain haluavan ylläpitää maailmanlaajuista valta-asemaansa erottamisella.
Suomi äänesti muiden Pohjoismaiden tapaan Venäjän erottamisen puolesta. Venäjän vastaisiin pakotteisiin nihkeästi suhtautuneet Euroopan maat Serbia ja Unkari äänestivät myös Venäjän erottamisen puolesta.
Erottamista vastaan äänesti Venäjän itsensä lisäksi tuttu joukko liittolaismaita. Entiset neuvostotasavallat Kazakstan, Valko-Venäjä, Kirgisia, Uzbekistan sekä Tadzhikistan äänestivät erottamista vastaan. Myös Venäjän hyökkäyssodan kritisointia välttelevä Kiina äänesti erottamista vastaan.
Äänestämisestä pidättäytyivät Brasilia, Meksiko ja Intia, jotka ovat pyrkineet olemaan ottamatta vahvasti kantaa sotaan Ukrainassa. Myös useat Afrikan maat pidättäytyivät äänestämästä.
Venäjän erottaminen oli toinen kerta, kun ihmisoikeusneuvostosta on erotettu jäsenmaa. Libya erotettiin väliaikaisesti neuvostosta vuonna 2011.
Vuonna 2006 perustetussa ihmisoikeusneuvostossa on 47 jäsenmaata, jotka YK:n yleiskokous valitsee.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on vaatinut Venäjän erottamista myös YK:n turvallisuusneuvostosta, jotta Venäjä ei voisi estää sen omiin sotatoimiin kohdistuvia päätöksiä.