Väitös: Näin Venäjä on käyttänyt taidetta kasvattaakseen valta-asemaansa
Venäjän valtio on käyttänyt taidetta pyrkimyksissään kasvattaa statustaan maailmanpolitiikassa, havaitsi filosofian maisteri Julia Bethwaite Tampereen yliopistossa lauantaina tarkastetussa väitöstutkimuksessaan.
Venäjän taloudellisen ja poliittisen eliitin toimintaa taidekentällä on motivoinut taiteen tarjoama mahdollisuus kerryttää ja muuntaa pääomaa sosiaalisia kenttiä ja skaaloja ylittäen, hän toteaa.
– Näihin intresseihin on sisältynyt myös kleptokratisia sävyjä, kun toimijat ovat pyrkineet vahvistamaan asemiaan [presidentti Vladimir] Putinin Venäjällä. Osoittamalla tukeaan valtiolle taiteen kentän kautta he ovat voineet esimerkiksi oikeuttaa ja ”pestä” joskus epäilyttävinkin keinoin kasattua varallisuuttaan.
Bethwaite kiinnitti tutkimuksessaan huomiota myös Venäjän turvallisuuspalvelujen edustajiin kytköksissä olevien toimijoiden aktivoitumiseen taiteen ja kulttuurin saralla. Se kertoo Venäjän eliitin rakenteessa käynnissä olevista kehityssuunnista, Bethwaite toteaa.
Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022 – jopa Krimin miehityksen jälkeen – venäläisillä toimijoilla oli merkittävä rooli kansainvälisissä taidepiireissä. Venäläisen taiteen kauppa ja kansainvälinen yhteistyö venäläisten valtiollisten taidemuseoiden kanssa kukoistivat, Bethwaite kirjoittaa.
Venäläiset miljardöörit toimivat aktiivisesti länsimaisten taideinstituutioiden hallituksissa, lahjoittivat venäläisten taiteilijoiden teoksia merkittäville eurooppalaisille museoille ja rahoittivat venäläisen taiteen näyttelyitä ulkomailla.
– Taiteen kentän kautta toimijat voivat kerryttää ja vaihtaa erilaisia pääoman muotoja, kuten taloudellista, kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. Tämä voi parantaa heidän asemiaan myös muilla yhteiskunnan kentillä, Bethwaite toteaa.
Tutkimuksen mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan korosti Venäjän turvallisuuspalveluiden toimijoiden kasvanutta asemaa Putinin hallinnossa ja paljasti heidän vahvistuneen roolinsa taiteen kentällä.
Myös Kiinan merkitys Venäjän maailmanpoliittisissa statuskamppailuissa korostui, kun Venäjän suhteet länsimaihin kärsivät vakavasta takaiskusta Ukrainaan hyökkäämisen vuoksi. Yksi väitöskirjan artikkeleista käsittelee tätä tutkimalla venäläisen taiteen näyttelyä Shanghaissa.
Tutkimus nostaa esiin myös sen, ettei valtio voi kuitenkaan täysin hallita ja välineellistää taidetta. Vastarinnan ja toisinajattelun mahdollisuus säilyy taiteen autonomian kautta.
Väitöskirja tarkastelee taiteen kenttää erityisten taiteen paikkojen (artistic sites) kautta. Bethwaite analysoi Venetsian biennaalia, Venäläisen museon satelliittimuseota Malagassa ja Tretjakovin galleriasta tuotua taidenäyttelyä Shanghain museossa.
Tutkimus nojaa tutkimushaastatteluihin ja kenttätutkimukseen Italiassa, Espanjassa, Kiinassa ja Venäjällä, tieteellisiin julkaisuihin, Venäjän valtiollisiin asiakirjoihin sekä venäjän-, englannin- ja espanjankieliseen media-aineistoon.