Suomalaistutkija: USA:n virallinen kanta Krimin niemimaasta on pysynyt samana
Tutkimusjohtaja Hanna Smith ei pidä mitenkään mahdottomana sitä, että Krimin tilanne nousisi esille Yhdysvaltain ja Venäjän johtajien huipputapaamisessa Helsingissä. Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksessa työskentelevä Smith sanoo, ettei Venäjällä kuitenkaan ole mitään aikeita neuvotella Krimin statuksesta.
Kreml ilmoitti äskettäin, että Vladimir Putin ja Donald Trump voivat keskustella kaikesta muusta paitsi Krimistä. Hanna Smithin mukaan Kreml tarkoitti ilmoituksellaan juuri sitä, että Krimin statuksen osalta asia on Venäjän puolesta loppuunkäsitelty.
Trump ei viime viikolla kysyttäessä sulkenut pois mahdollisuutta, että hän voisi tunnustaa Krimin liittämisen Venäjään. Valkoisen talon tiedottaja Sarah Sanders sen sijaan sanoi selkeästi maanantaina, että Yhdysvallat ei tunnusta liittämistä ja Venäjän vastaiset talouspakotteet pysyvät voimassa.
– Tuo on ollut virallinen Yhdysvaltojen kanta koko ajan kaikessa kansainvälisessä kanssakäymisessä, korostaa Smith. Hänen mukaansa nyt toistettu kanta saattoi olla tarkoitettu vahvistukseksi niille, jotka olivat kaivaneet esiin Trumpin viimeaikaisia kommentteja.
Smithin mukaan Trumpin tviitit ja kommentit voidaan monesti tulkita ”niin tai näin”. Hänen tapansa kommunikoida ja ilmoittaa asioista on erilainen kuin mihin ollaan totuttu.
– Siksi huolestutaan aina, kun tulee jokin uusi kokonaisuus. Toisissa on ihan oikea huolestumisen aihe ja toiset ehkä ovat koepalloja, katsotaan, miten joku reagoi.
Yhdysvaltojen kohdalla kannattaa Smithin mukaan keskittyä siihen, mikä poliittisella ja tekemisen tasolla on ollut samaa. Yhdysvaltain politiikka on vahvasti ollut sanktioiden puoltamista ja sitä, että Krimiä ei tunnusteta osaksi Venäjää, Smith sanoo.
Trump on sanonut, että kaikesta voidaan keskustella huipputapaamisessa.
– Trump voi ottaa (Krimin) esille. Sitten Putin kommentoi, että Krim on osa Venäjää ja se on siinä.
Huipputapaamisesta Hanna Smith arvioi, että siinä haetaan vähintään ”jonkinlaista lyhyen aikavälin liennytystä”. Suomen linja eli se, että dialogi täytyy pitää yllä Venäjän kanssa, nähdään yleisemminkin Smithin mukaan yhä tärkeämpänä.
– Jännitteitä saadaan liennytettyä ainakin hetkeksi. Jopa pienet hetket tilanteessa, joka nykymaailmassa on, ovat tervetulleita.
Smithin mukaan vaikuttaa siltä, että huipputapaamiset nähdään nyt Yhdysvaltain politiikassakin tärkeinä. Tämä sopii hänen mukaansa hyvin Venäjälle, jolle suurvaltioiden johtajien kansainväliset tapaamiset ovat koko ajan olleet tärkeitä.
– Se on statuksen nostattamisesta, hyväksi sisäpolitiikalle. Ja Venäjälläkin nähdään hyöty siitä, ei ole Venäjän etu että asiat menevät pahemmiksi ja pahemmiksi.
Isot asiakysymykset ovat niin isoja, että niihin Smith ei odota Helsingissä ratkaisuja, on sitten kyse esimerkiksi Syyriasta, Ukrainasta tai Iranista.
– Isoin mitä voi odottaa on, että sovitaan jostain kokonaisuudesta josta lähdetään keskustelemaan.