Professori pelkää Trumpin voittoa: "Hän on oppinut, miten keskittää valtaa itselleen"
Yhdysvaltain vaalitaistelussa usein kuultu väite on, että presidentiksi paluuta yrittävä Donald Trump on uhka demokratialle. Jopa istuva presidentti Joe Biden on sanonut Trumpin olevan ”aidosti vaarallinen Yhdysvaltojen turvallisuudelle”.
Mitä oikein voisi tapahtua, jos Trump valittaisiin uudelleen presidentiksi? Osa tutkijoista katsoo, että Trumpin ensimmäinen virkakausi osoitti demokraattisten instituutioiden kyllä kestävän.
Yhteiskuntatieteiden professori Corey Brettschneider Brownin yliopistosta Yhdysvalloista kuuluu niihin tutkijoihin, jotka ovat huolissaan Trumpin toisesta kaudesta.
– Hän on oppinut, miten keskittää valtaa itselleen. Pelkään, että ensi kerralla monet niistä asioista, jotka pysäyttivät hänet aiemmin, eivät enää toimi. Siksi hänen voittoonsa liittyy aito riski, Brettschneider sanoo STT:lle.
Brettschneider on kirjoittanut tuoreen kirjan The Presidents and the People. Siinä hän käsittelee Yhdysvaltain presidenttejä, jotka venyttivät valtansa ja perustuslain rajoja, mutta jotka kansalaisten vastarinta laittoi kuriin. Tuoreimpana tapauksena on Richard Nixon 1970-luvulta.
Professorin mukaan historian opetus on se, että Yhdysvaltojen presidenttivetoinen järjestelmä on hauras.
– Presidentille on keskitetty paljon valtaa, koska oletetaan että virassa oleva henkilö kunnioittaa demokraattisia normeja. Jos kuitenkaan näin ei ole, uhka on todellinen, koska valtaa on niin paljon.
Konservatiivisen ajatuspajan suunnitelma Project 2025 linjaa, että seuraavan republikaanihallinnon tulisi irtisanoa liittovaltion virkamiehiä ja palkata tilalle järjestelmällisesti presidentille uskollisia henkilöitä.
Jos valtava virkakoneisto saadaan valjastettua puhtaasti presidentin käyttöön, tämän suhteellinen valta kasvaa entisestään.
Jos Trump palaa Valkoiseen taloon, Brettschneiderin mielestä olennainen kysymys on, miten hänet pidetään tilivelvollisena kansalle.
Professorin mukaan korkeimman oikeuden Trump vs Yhdysvallat -päätös heikensi olennaisesti mahdollisuuksia suitsia presidenttiä. Oikeus linjasi kesällä, että presidenteillä on syytesuoja virkatehtävissä tekemistään asioista – myös virkakautensa jälkeen.
Päätöksen arvostelijat ovat sanoneet, että se suojaa presidenttiä syytteiltä siinäkin tapauksessa, että tämä yrittää pitää kiinni vallasta hävittyjen vaalien jälkeen.
– Näyttää siltä, että rikosoikeudellinen järjestelmä ei toimi enää presidenttien kohdalla, sanoo Brettschneider.
Mitä demokraattien Kamala Harrisin pitäisi tehdä järjestelmän vahvistamiseksi, jos hän voittaa vaalit?
Brettschneiderin mukaan presidentin rikosoikeudellisen vastuun palauttaminen olisi tärkeää. Harris voisi kumota oikeusministeriön nykylinjan, jonka mukaan istuvaa presidenttiä ei voi syyttää rikoksista.
Lisäksi kongressi voisi säätää lain, joka tekisi selväksi, että presidentti ei nauti syytesuojaa.
Vaikka Brettschneider on huolissaan Trumpin mahdollisen voiton vaikutuksista, hän sanoo olevansa pohjimmiltaan toiveikas.
– Olen toiveikas perustuslain kestävyydestä, koska se on aiemminkin säilynyt, ei muodollisten rakenteiden ansiosta, vaan koska kansalaiset ovat nousseet autoritarismia vastaan ja puolustaneet demokratiaa, professori sanoo.
– Olisiko se (Trumpin voitto) demokratian loppu? Ei. Luulen että se olisi perustuslaillisen ja juridisen vastarinnan alku.