"Pojat on poikia" – Tutkimus paljastaa koulujen sukupuolittuneet käytännöt
Suomalaisissa peruskouluissa on yhä paljon sukupuolittuneita käytäntöjä. Oppilaille voidaan antaa tehtäviä tai heitä saatetaan ryhmitellä sukupuolen mukaisesti.
Poikien villiin käytökseen suhtaudutaan ”pojat on poikia” -toteamuksella, kun taas tytöiltä vaaditaan rauhallisempaa käytöstä.
Nämä asiat selvisivät, kun projektitutkija Salla Myyry Itä-Suomen yliopistosta käsitteli tuoreessa tutkimuksessaan 140 peruskoulun toiminnallisia tasa-arvosuunnitelmia, jotka oli koottu kuudesta kunnasta ympäri Suomea. Tutkimuksessa analysoitiin suunnitelmissa kuvattua tasa-arvotilannetta ja asetettuja toimenpiteitä.
Myyryn mukaan opettajat tarvitsisivat keskustelukaveria, jonka kanssa pohtia sukupuolikysymyksiin liittyviä erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia.
Kouluissa voi olla esimerkiksi tilanteita, joissa osa oppilaista toivoo kouluun sukupuolineutraaleja wc-tiloja, ja osa taas haluaa pitää kiinni tyttöjen ja poikien vessoista.
– Tasa-arvosuunnittelua tehdessä olisi tarpeen miettiä yhdessä, millaisia kokemuksia ja käsityksiä eri toiveiden taustalla on, ja miten ne käsitykset liittyvät yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin, Myyry sanoo tiedotteessa.
Vain harvoissa tasa-arvosuunnitelmissa tarkasteltiin ja eriteltiin koulun sukupuolittuneita käytäntöjä tai esitettiin konkreettisia toimenpiteitä, joilla koulun sukupuolittuneita käytäntöjä voitaisiin haastaa.
– Aineiston 140 suunnitelmasta vain 74:ssa käsiteltiin sukupuolikysymyksiä ja 48:ssa oli selvitetty koulun tasa-arvotilannetta oppilaiden kanssa, Myyry kertoo.
– Suunnitelmissa käsiteltiin toistuvasti kyllä kiusaamisen ja häirinnän kysymyksiä, mutta niitä lähestyttiin oppilaiden puutteellisen vuorovaikutusosaamisen näkökulmasta, ei kysymyksenä sukupuolittuneista valtasuhteista.
Tutkimus tuo esiin, että pelkkä tasa-arvosuunnitteluun velvoittaminen ei riitä koulujen sukupuolittuneiden käytäntöjen tunnistamiseen ja muuttamiseen.
Opettajankoulutus ei tarjoa tällä hetkellä riittäviä eväitä tasa-arvokysymysten käsittelyyn peruskouluissa, ja opettajien täydennyskoulutus taas on riippuvaista yksittäisten kuntien, koulujen ja opettajien aloitteellisuudesta.
Dokumenttien laatimisen rinnalla kouluyhteisöjen tasa-arvotyön resursseihin ja tukeen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, jos pyrkimyksenä on edistää sukupuolten tasa-arvoa peruskouluissa.
– Hallituksen esittämä varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoitteen alasajo kuitenkin ilmentää, että kasvatusinstituutioissa tehtävän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön käytäntöjen rakentaminen ei ole tällä hetkellä hallituksen tekemän politiikan prioriteettilistan kärkisijoilla, Myyry harmittelee.