"Miksi näin? Olemme tehneet viisasta energiapolitiikkaa – ja hyvää sosiaalipolitiikkaa" – Saarikko tyrmää EU:n sosiaalirahaston MT:ssa
Suhtaudun erittäin kriittisesti EU:n komission ehdotukseen uudesta sosiaalirahastosta, keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden (MT) mielipidekirjoituksessaan.
– Tässä muodossa ehdotettu sosiaalirahasto ei voi edetä.
Uuden sosiaalirahaston esityksessään komissio ehdottaa, että päästökaupasta saatavia tuloja ohjattaisiin uuteen rahastoon, jolla on tarkoitus vähentää päästökauppajärjestelmän aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia etenkin pienituloisille, mikroyrityksille sekä liikenteelle.
Rahaston kooksi komissio ehdottaa 72,2 miljardia euroa. Suomen nettomaksuosuus olisi 840 miljoonaa.
Saarikko huomauttaa kirjoituksessaan, että keskustan lähtökohta on, että ilmastotoimia on tehtävä alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
– Reilu muutos on tarpeen myös siksi, että välttämättömällä työllä ilmastonmuutoksen torjumiseksi säilyy kansalaisten tuki.
– Tämä periaate on hyvä muistaa myös EU:n ilmastotoimissa. Ilmastopolitiikan varjolla ei kuitenkaan pidä luoda uusia tulonsiirtomekanismeja Eurooppaan, saati yhteiseurooppalaista sosiaalipolitiikkaa.
Tässä muodossa ehdotettu sosiaalirahasto ei voi edetä, Saarikko selventää.
– Toimia reilun muutoksen varmistamiseksi on tehtävä ensisijaisesti kansallisesti. En usko, että EU:n yhteinen sosiaalirahasto on ajatus, jonka suomalainen veronmaksaja voisi hyväksyä.
– Se on myös vastoin periaatteita, jotka sovimme hyväksyttäessä EU:n kertaluontoista elpymispakettia. Eduskunta painotti kesällä käsittelyn yhteydessä, että EU:n uudet omat varat on käytettävä ensisijaisesti elvytystä varten otetun velan takaisinmaksuun, hän jatkaa.
Yhteinen sosiaalirahasto loisi tilanteen, jossa maat, jotka ovat jo kansallisesti tehneet toimia energiaköyhyyden torjumiseksi ja reilun murroksen eteen, jäisivät maksajiksi, Saarikko katsoo. Hyötyjinä olisivat hänen mukaansa erityisesti maat, joissa on heikko sosiaaliturva.
– Sosiaaliturva ei kuulu EU:n toimivaltaan. Jäsenvaltioiden vero- ja sosiaaliturvajärjestelmät poikkeavat toisistaan liikaa voidakseen luoda kestävän pohjan tällaisille järjestelyille.
– Ei ole oikein, että yhteisillä varoilla pidettäisiin huolta kansalaisista, joiden oma kotimaa ei sitä tee, Saarikko huomauttaa MT:ssa.
Alustavien laskelmien mukaan Ranska olisi rahaston suurimpia hyötyjiä, kun taas Suomi olisi nettomaksaja, valtiovarainministeri huomauttaa.
– Miksi näin? Olemme tehneet viisasta energiapolitiikkaa – ja hyvää sosiaalipolitiikkaa. Ensinnäkin Suomessa on jo lähtökohtaisesti kattava perusturvaverkko. Energiaköyhyys on meillä harvinaista verrattuna moneen Euroopan maahan. Elinkustannusten nousuun sidotut sosiaalietuudet kattavat myös kodin lämmityksestä ja sähköstä tulevia kustannuksia.
– Energia on Suomessa kohtuuhintaista ja toimitusvarmaa ja asunnot rakennetaan energiatehokkaiksi. Kotitalouksien tueksi on myös tehty uusia avauksia, kuten avokätinen avustus öljylämmityksestä luopumiseen, Saarikko kiittää MT:ssa.
Suomi ja keskusta tukevat EU:n vahvoja ilmastotavoitteita, Saarikko korostaa myös.
– Niiden varjolla ei kuitenkaan tule luoda EU:n yhteistä sosiaalipolitiikkaa takaportin kautta.