Käännytyslaista syntyi kompromissi, SDP:n enemmistö hyväksyi hallintovaliokunnan neuvottelutuloksen
Käännytyslaiksi kutsutusta rajalaista on löytynyt kompromissi, joka kelpaa SDP:n eduskuntaryhmän selkeälle enemmistölle. Asiasta kertoivat SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.
SDP:n eduskuntaryhmä on ollut aamusta asti koolla puimassa hallintovaliokunnan lakiesityksestä valmistelemaa mietintöä ja siitä saavutettua neuvottelutulosta. Lindtmanin mukaan kaikki SDP:n ehdot toteutuvat hallintovaliokunnan neuvottelutuloksessa.
SDP on vaatinut, että hallintovaliokunta tekee hallituksen esitykseen muutoksia ja että mietintö käy vielä kertaalleen sen jälkeen perustuslakivaliokunnan tarkastettavana. Varsinkin perustuslakivaliokunnan niin sanotun b-lausunnon tarpeellisuudesta oli Lindtmanin mukaan eniten kitkaa, mutta sekin SDP:n vaatimus siis kompromississa hyväksyttiin.
– Kannatamme tämän neuvottelutuloksen hyväksymistä niin, että hallintovaliokunta voi lähettää sen eteenpäin, ja mikäli perustuslakivaliokunnalta tälle tulee kuittaus, voimme viedä tätä lakia eteenpäin, Lindtman summasi ryhmän kokouksen jälkeen.
Tuppuraisen mukaan kokouksessa muodostettiin ryhmän yhteinen kanta, jonka mukaisesti SDP:n jäsenet hallintovaliokunnassa toimivat.
– Tämä ei tietenkään kuvaa meidän lopullista äänestyskäyttäytymistämme salissa, vaan se riippuu siitä, miten perustuslakivaliokunta kokonaisuudesta tulee lausumaan, Tuppurainen sanoi.
Perustuslakivaliokunta on kutsuttu koolle tänään kello 15.30 alkaen. Hallintovaliokunta on jo kokoontunut jatkamaan mietinnön viimeistelyä.
Hallintovaliokunta on viilannut pitkään mietintöä, jonka myötä riittävän moni kansanedustaja voisi hyväksyä lain eduskunnan täysistunnossa. Poikkeuslaki vaatii viiden kuudesosan enemmistön, jotta se saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. SDP on asiassa vaa’ankieliasemassa, sillä puolueen edustajien kannat ovat olleet jakaantuneet.
Enemmistö kansanedustajista vaikuttaisi olevan sillä kannalla, että poikkeuslaki tulisi varmuuden vuoksi säätää kansallisen turvallisuuden perusteella ja myös siksi, että itäraja on ollut pitkään suljettuna.
Lain myötä Suomen ei tarvitsisi tilapäisesti ja tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa ottaa ulkorajalla turvapaikkahakemuksia vastaan. Sillä halutaan torjua välineellistettyä maahantuloa.