Hallitus haluaa kriminalisoida tyttöjen sukuelinten silpomisen erillislailla – "Viesti, ettemme tällaista väkivallan muotoa halua Suomeen"
Hallitus aikoo säätää lain, jossa naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen ja sen valmistelu säädetään nykyistä selkeämmin rangaistavaksi rikoslaissa.
Esityksen mukaan naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen sekä silpomisen valmistelu säädettäisiin rangaistavaksi erillisin rikoslain säännöksin. Valmistelu voi tarkoittaa esimerkiksi naisen tai tytön viemistä ulkomaille silpomista varten.
Lisäksi lakiesityksessä säädetään erityisestä syyteoikeuden vanhentumisajasta alaikäiseen kohdistuneesta silvontarikoksesta. Näin ollen nuorena silvonnan uhriksi joutuneella olisi riittävästi aikaa täysi-ikäistyttyään saattaa asia tutkittavaksi ja rikoksentekijät vastuuseen.
Teon oikeudenvastaisuus ei myöskään voisi poistua uhrin antamalla suostumuksella. Myöskään huoltaja ei voisi antaa huollettavansa puolesta pätevää suostumusta silpomiseen.
Ihmisoikeusaktivisti ja Kriisivalmiusjärjestön puheenjohtaja Ujuni Ahmed on kampanjoinut silpomisen kieltävän erillislain puolesta.
Hän toivoo, että laki saataisiin viimein läpi. Hänestä erillislaki on tärkeä asia, koska kaikki eivät vieläkään miellä silpomista pahoinpitelynä.
– Silpomista tehdään edelleen ajatellen, että sillä suojellaan tyttöä ja siveyttä. Kun asia on kriminalisoitu selkeästi omana rikosnimikkeenään, se poistaa tulkinnanvaraisuuden ja antaa myös viranomaisille selkeät keinot perustella, miksi tämä on rikos, hän sanoo STT:lle.
Toisena seikkana Ahmed nostaa esille, että naisiin kohdistuva väkivalta vaatii aina tarkkarajaista, uhria suojelevaa lainsäädäntöä. Laki lähettäisikin tärkeän viestin siitä, että myös muihin kuin länsimaalaisiin naisiin tyypillisesti kohdistuva väkivallan muoto otetaan vakavasti.
– Sehän on poliittinen viesti yhteiskunnalta, että emme tällaista väkivallan muotoa halua Suomeen.
Tyttöjen silpominen jää herkästi yhteiskunnalta piiloon. Ahmed toivookin, että laki antaa terveydenhuollolle ja viranomaisille paremmat keinot puuttua asiaan.
Hän toivoo, että lain myötä viranomaiset lisäävät tarkkuuttaan silpomisen valvonnassa, siihen puuttumisessa ja tilastoinnissa. Viranomaiset tarvitsevat myös koulutusta asiaan puuttumisessa.
– Edelleenkään kaikki terveydenhuollon ammattilaiset eivät kysy silpomisesta, eikä kouluissa ole systemaattista opetusta asiasta. Meillä ei ole käytössä vahvoja keinoja tapauksien esille tuomiseksi.
Lakia on vastustettu muun muassa siksi, että erillislakia ei ole pidetty tarpeellisena, vaan nykyisen lainsäädännön on katsottu riittävän.
Tällä hetkellä naisten ja tyttöjen sukuelinten silpominen on rangaistavaa pahoinpitelynä tai sen törkeänä tekomuotona. Osa on myös katsonut, että laki itsessään ei riitä ongelman poistamiseksi.
Ahmed pitää argumentteja kummallisina.
– Eihän mikään mukaan laki estä rikoksia kokonaan.
Ahmedin mukaan on lisäksi nähtävä sen kokonaisvaikutus naisten ja tyttöjen asemaan yhteiskunnassa.
– Silpominen on kunniaan liittyvän väkivallan ensimmäisiä muotoja, joka kasvattaa naisia ja tyttöjä alisteiseen asemaan ja altistaa naisia pakkoavioliittoon ja muihin väkivallan muotoihin.