Grahn-Laasonen uusista liikuntasuosituksista: Ei pakon vaan onnistumisen elämysten kautta
Alle kahdeksanvuotiaan lapsen pitäisi uusien suosituksien mukaan liikkua päivässä vähintään kolme tuntia.
Liikunnan tulisi olla mahdollisimman monipuolista: kevyestä liikunnasta reippaaseen ulkoiluun ja erittäin vauhdikkaaseen fyysiseen aktiivisuuteen.
Yli tunnin pituisia istumajaksoja tulisi välttää ja lyhyitäkin paikallaoloja tauottaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemat uudet suositukset on tarkoitettu muun muassa vanhempien, varhaiskasvatuksen ammattilaisten sekä harrastusseurojen käyttöön.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) korosti julkaisutilaisuudessa, että liikkuminen vaikuttaa monipuolisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen.
Hän muistutti, että liikunnallinen elämäntapa opitaan jo hyvin pienenä.
– Uusi tavoite – kolme tuntia liikettä päivässä – on kunnianhimoinen mutta kuitenkin arjessa realistinen.
Tavoitteen toteutuminen on ministerin mukaan kaikkien aikuisten yhteinen haaste.
Se on haaste vanhemmille, mutta myös varhaiskasvattajille ja opetukselle.
Hän myös toivoo, ettei uusia suosituksia oteta pakkopullana vaan että liikkuminen on lapsille arkipäiväistä ja innostusta siihen haetaan yhdessä tekemisen kautta.
– Ei pakon kautta vaan positiivisten onnistumisen elämysten kautta, Grahn-Laasonen tiivisti.
Suomi oli ensimmäisiä maita, jotka jo vuonna 2005 julkaisivat kansalliset suositukset alle kouluikäisten liikuntaan. Niiden mukaan lapsen päivään piti mahtua kaksi tuntia reipasta liikuntaa.
Uusissa suosituksissa otetaan huomioon tuorein tutkimustieto, ja niissä on päädytty korostamaan liikunnan monipuolisuutta.
– Nyt tiedämme, että rauhalliset, tasapainoilua vaativat tehtävät ovat lapsen kehityksen kannalta yhtä tärkeitä kuin että välillä juostaan ja hypitään, sanoo valmisteluryhmän puheenjohtaja, yliopistotutkija Arja Sääkslahti.
Uuden suosituksen mukaan alle 8-vuotiaan päivään pitäisi mahtua tunti aktiivista vauhdikasta liikuntaa. Tätä tuovat esimerkiksi hippaleikit, trampoliinihyppely, kiipeily, uinti ja hiihto.
Loput kaksi tuntia koostuu reippaasta ulkoilusta kuten metsäretkeilystä, polkupyöräilystä ja luistelusta sekä kevyestä liikunnasta kuten kävelystä, pallonheitosta, keinumisesta ja tasapainoilusta.
Toisaalta valmisteluryhmä tähdentää myös unen ja levon merkitystä.
– Sitä tulee olla riittävästi, yhtä lailla kuin lapsi tarvitsee terveellisen ravinnon, Sääkslahti sanoo.