EU voi jatkossa langettaa pakotteita ihmisoikeusloukkausten perusteella
Euroopan unioni on perustanut uuden yhteisen menettelyn, joka mahdollistaa pakotteiden langettamisen ihmisoikeusloukkausten perusteella.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) pitää uutta pakotemenettelyä hyvänä asiana ja askeleena eteenpäin.
Haaviston mukaan maanantaisessa ulkoministerikokouksessa ei vielä keskusteltu käytännön tasolla siitä, keihin pakotteita uuden menettelyn perusteella kohdistettaisiin.
EU:n neuvoston mukaan pakotteita voidaan jatkossa langettaa esimerkiksi henkilöille tai yhtiöille, jotka ovat olleet osallisina kansanmurhaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan tai muihin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Pakotteet voivat sisältää esimerkiksi matkustuskieltoja ja varojen jäädyttämisiä. Pakotteista päättämiseen vaaditaan jäsenmaiden yksimielisyyttä.
Uutta menettelyä voi pitää niin sanottuna eurooppalaisena Magnitski-lakina, vaikka Magnitskia ei menettelyn nimessä mainitakaan.
Väärinkäytöksiä paljastanut kirjanpitäjä ja juristi Sergei Magnitski kuoli vuonna 2009 venäläisessä vankilassa epäselvissä olosuhteissa. Ennen kuolemaansa häntä kidutettiin ja häneltä evättiin tarpeellinen lääketieteellinen hoito.
Magnitskin tapaus toi kansainvälisesti esiin venäläisten tietovuotajien ja poliittisten vastustajien vainon. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on säädetty Magnitski-laki, joka on tarkoitettu ihmisoikeusrikkomusten vastustamiseen.
Ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikkö Mikko Kinnunen kertoo, että pakotemenettelyn nimeämistä Magnitskin mukaan ei nähty EU:ssa tarpeelliseksi.
– Se ei ehkä ole suomalainen tai eurooppalainen käytäntö ikään kuin tällä tavalla brändätä tämäntyyppisiä regiimejä, Kinnunen sanoo.
Hän kuitenkin lisää olevan selvää, että menettelyn käyttäminen voisi tulla kyseeseen, jos esiin tulee uusia Magnitskin kaltaisia tapauksia.
EU-maiden ulkoministerit keskustelivat maanantaina myös esimerkiksi transatlanttisista suhteista.
Haavisto kuvailee yleistunnelman olleen se, että Yhdysvaltojen presidentinvaihdoksen odotetaan muuttavan Yhdysvaltojen ja EU:n suhdetta monessa kysymyksessä.
EU-maat odottavat Yhdysvaltojen palaavan esimerkiksi yhteiseen pöytään keskustelemaan ilmastoasioista.
– Omassa puheenvuorossani mainitsin, että sillä on arktisilla alueilla erittäin suuri merkitys, jos Yhdysvallat arktisessa neuvostossa myös tulee sille linjalle, että ilmastoasiat ovat arktisen neuvoston prioriteetteja. Näinhän ei nyt päättävän hallinnon aikana ollut, Haavisto sanoo.
Kokouksessa nousi esiin myös EU:n suhde Turkkiin. Haaviston mukaan Turkin toiminta itäisellä Välimerellä on huolta herättävää.
Osassa ulkoministerikokouksen puheenvuoroja vaadittiin jo kovempia toimia EU:lta. Aiemmin esillä on ollut pakotteiden langettamisen mahdollisuus.
Haavisto muistutti, että asiassa vaaditaan myös tasapainottelua, sillä dialogin jatkaminen ja esimerkiksi pakolaissopimuksen säilyttäminen ovat tärkeitä seikkoja.
Turkki-suhde on nousemassa esiin loppuviikon huippukokouksessa, johon kokoontuvat EU-maiden johtajat.