Yläkouluikäisenä Suomeen tulleiden koulutaipaletta mutkistavat erityisesti puutteet luku- ja kirjoitustaidossa
Yläkouluiässä Suomeen saapuneet maahanmuuttajataustaiset oppilaat saattavat kohdata koulupolullaan kivikoita muun muassa luku- ja kirjoitustaidon puutteiden vuoksi. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointiraportin mukaan kaikissa kouluissa ei ole käytössä toimintatapoja tai riittäviä resursseja oppilaiden osaamisen ja mahdollisten oppimisvaikeuksien kartoittamiseksi.
Karvi huomauttaa, että yläkouluikäisinä maahan tulleet suorittavat perusopetusta ja opettelevat opetuskieltä samaan aikaan ja jo muutaman vuoden päästä heidän pitäisi kyetä jatkamaan toisen asteen opintoihin.
Arviointitulosten mukaan vuosiluokilla 7–9 oli kevätlukukaudella 2023 yhteensä yli 3 500 oppilasta, jotka olivat käyneet Suomessa koulua enintään neljä vuotta. Rehtorit arvioivat, että näistä oppilaista reilulla kolmanneksella ei ole riittäviä koulunkäynnin perustaitoja. Erityisesti oppimista hankaloittivat puutteelliset luku- ja kirjoitustaito.
Arviointiraportti tarkastelee koulujen valmiuksia ottaa vastaan ja tukea yläkouluikäisinä Suomeen muuttavia oppilaita. Arvioinnissa toteutettuun rehtorikyselyyn tuli vastauksia 480 koulusta, joista yli 280:ssä opiskeli yläkouluiässä Suomeen muuttaneita.
Nykyisin koulujen linjaukset ovat Karvin arvioinnin mukaan vaihtelevia. Karvi katsoo, että ilman yhteisiä toimintatapoja aineenopettajien on mahdotonta opetustyön lomassa tunnistaa jokaisen oppilaan mahdollisia oppimisen esteitä, kuten traumaperäisiä haasteita.
– Yläkoulun aineenopettajilla on suuri vastuu myöhään maahan tulleiden oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta. Opettajien vastuulle jää myös liikaa erilaisten oppimisen esteiden tunnistamista, arviointiasiantuntija Tanja Laimi sanoo tiedotteessa.
Karvin mukaan maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kielten oppimista ja kouluun kiinnittymistä edistävät perusopetukseen integrointi sekä kaverisuhteiden ja yhdessä tekemisen tukeminen. Osa rehtoreista kokee, että integrointi toimii heikosti eikä siirtymävaiheita toteuteta suunnitelmallisesti. Myöskään tilaisuutta kaverisuhteiden edistämiseen esimerkiksi yhteisillä välituntiajoilla ja -tiloilla ei aina käytetä.
– Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kiinnittyminen kouluyhteisöön vaatii koko koulun yhteistyötä. Näin luodaan tilaisuuksia kehittää opetuskielen taitoa oppituntien ulkopuolella, yksikön johtaja Salla Venäläinen sanoo Karvin tiedotteessa.
Karvi painottaa myös perusopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvan kielitietoisen opetuksen merkitystä ja muistuttaa, ettei se tapahdu itsestään. Arviointiasiantuntija Laimi toivoo esimerkiksi oppimateriaalien laatijoilta entistä kielitietoisempia materiaaleja.
Opetushallituksen vuonna 2017 julkaistun oppaan mukaan kielitietoisessa koulussa tunnistetaan kaikessa toiminnassa kielen keskeinen merkitys.