Elsi Katainen haluaa parantaa tuottajien asemaa – kokosi ruokaketjun toimijat keskustelemaan epäreiluista kauppatavoista
Elintarvikealan toimijat kokoontuivat perjantaina Euroopan parlamentin jäsenen Elsi Kataisen (kesk.) kutsumana keskustelemaan elintarvikeketjun epäreiluista kauppatavoista.
EU-komissio julkaisi huhtikuussa direktiiviehdotuksen, jolla pyritään luomaan minimisäännöt tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan väliseen toimintaan.
Direktiivin on tarkoitus osaltaan parantaa elintarvikkeiden tuottajan asemaa. Katainen toimii asiassa parlamenttiryhmänsä Alden varjoneuvottelijana.
– Ruokamarkkinat tarvitsevat reilummat pelisäännöt koko EU:n alueella. Tämä edellyttää kaupan läpinäkyvyyttä ja jatkuvaa vuoropuhelua, Katainen linjaa.
Komissio on antamassaan esityksessä listannut yhteensä kahdeksan ei-toivottavaa kaupan käytäntöä.
Listauksessa ehdotetaan esimerkiksi, että ostajan pitäisi maksaa tavarantoimittajalle pilaantuvista elintarvikkeista 30 päivän sisällä laskun saamisesta.
Ostaja ei saisi myöskään muuttaa yksipuolisesti tai takautuvasti toimitussopimuksen ehtoja eikä peruuttaa pilaantuvien elintarvikkeiden tilausta liian lyhyellä varoitusajalla.
Tilaisuudessa moni oli yhtä mieltä siitä, että EU:n alueelle tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä.
– EU:n tasolla tarvitaan tasoittava tekijä, jotta mennään yhtenäisenä eteenpäin, MTK:n Brysselin toimiston johtaja Juha Ruippo korosti.
Myös S-ryhmän vähittäiskaupan hankintajohtaja Jari Simolin piti EU-tason sääntelyä tärkeänä, koska elintarvikealan toiminta on yhä kansainvälisempää.
Hänen mielestään on erikoista, että kussakin jäsenmaassa on erilainen lainsäädäntö, vaikka yritykset kilpailevat samalla alueella.
Kaupan liiton asiantuntija Janne Koiviston mielestä direktiivi ei ole oikea tapa ratkaista asiaa.
Hänen mielestään se ei vaikuttaisi ansioiden jakautumiseen markkinoilla, mutta lisäisi byrokratiaa.
– Väistämättä sopimusketjun lisäsääntely lisää myös jäykkyyttä ja hallinnollista rasitetta.
Komission ehdotuksen perusteella direktiivi koskisi pieniä ja keskisuuria tavarantoimittajia ja suuria ostajia.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Maija Heinonen kertoi, että Suomi toivoo soveltamisalan laajentamista koskemaan myös keskisuuria ostajia, sillä suomalaiset elintarvikealan toimijat ovat EU:n mittakaavassa melko pieniä.
Elintarviketeollisuusliiton johtaja Heli Tammivuori toivoi mukaan myös suuret tavarantoimittajat.
– Koko ei suojele yrityksiä epäreiluilta kauppatavoilta, Tammivuori näkee.
Kaupan liiton Janne Koiviston mielestä laajentaminen ei palvelisi enää direktiivin alkuperäistä lähtökohtaa, eli maataloustuottajien suojelemista.
Suomen kantaa direktiiviin esitellyt Maija Heinonen korosti, että markkinoiden sääntelyyn tarvitaan kansallista liikkumavaraa.
Samalla linjalla oli myös MTK:n Ruippo.
Ruipon mielestä on hyvä saada muodostettu direktiivin avulla supistettu lista ei-toivotuista kauppatavoista. Listan pohjalta voidaan rakentaa kansallista sääntelyä.
– Mitä tiiviimpi paketti, sitä helpompi se on viedä läpi.
Suomessa on parhaillaan valmisteilla oma kansallinen elintarvikemarkkinalaki.
Lakia on tarkoitus täydentää kun direktiivin lopullinen sisältö on selvillä.
– Suomi on ollut asiassa aloitteellinen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla. Kaikissa jäsenmaissa ei ole tehty asialle mitään tai menetelmät ovat olleet tehottomia. Vaikka direktiivi tulee tarpeeseen, ei se kuitenkaan saa lisätä hallinnosta taakkaa, Elsi Katainen painottaa.
Katainen toivoi tilaisuuden lopuksi koko elintarvikeketjun toimijoilta aloitteellisuutta alkutuottajan aseman parantamiseksi.
Juttua korjattu 19.6. MTK:n edustajana tilaisuudessa oli Brysselin toimiston johtaja Juha Ruippo, eikä toiminnanjohtaja Antti Sahi.