Ekonomisti: EU ulkoistaa turvallisuusongelmansa USA:lle, Ukrainan taloudellinen tukeminen vähäistä
EU-maat eivät anna riittävästi aineellista tukea Venäjää vastaan puolustautuvalle Ukrainalle, katsoo ekonomisti, Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä.
– Ukrainan kyky puolustaa itseään ja samalla Eurooppaa on tosiasiassa nojannut ratkaisevasti amerikkalaisten panokseen, Vihriälä kirjoittaa blogissaan.
Hän muistuttaa, että Ukrainan sodassa on ensi sijassa kyse Eurooppaa uhkaavasta vaarasta, mutta silti USA on Ukrainan suurin tukija, ei EU.
– Kyse on viime kädessä siitä, voiko autokraattinen, imperialistinen Venäjä määrätä naapurikansojen elämästä, alistaa ne, Vihriälä muistuttaa.
– Euroopassa pitäisi olla selvää, että jos sota päättyy tavalla, joka on jollakin tavoin tulkittavissa Venäjän voitoksi, Venäjän rajamaat eivät ole turvassa.
Vihriälän mukaan on selvää, että EU voisi tukea Ukrainaa paljon enemmänkin.
Hän huomauttaa, että Kielin instituution laskelmien mukaan EU:n ja sen jäsenmaiden yhteenlaskettujen tukien ja tukilupausten arvo oli lokakuun alussa 29 miljardia euroa, kun Yhdysvalloilla se on 52 miljardia.
EU:n jäsenmaiden tuet jäävät pieniksi suhteessa julkisten talouksien ja kansantalouksien kokoon, lukuun ottamatta Baltian maita ja Puolaa, Vihriälä toteaa.
EU-maiden alle 30 miljardin euron tuki Ukrainalle on myös pientä verrattuna koronakriisin takia toteutettuun 800 miljardin elpymisrahastoon, josta 80 miljardia kohdistuu yksin Italialle, hän vertaa.
Suomen tukipanostus on alle kymmenesosa Viron suhteellisesta tuesta.
Vesa Vihriälä
Vihriälän mielestä Suomen tulisi nostaa Ukrainan taloudellinen ja sotilaallinen tuki EU-politiikkansa kärkeen.
– Vaikka Suomen aseapu Ukrainalle on ilmeisestikin ollut arvokasta, kokonaisuudessaan Suomen tukipanostus on Kielin instituutin mukaan suhteellisesti jopa Saksaa pienempi ja alle kymmenesosa Viron suhteellisesta tuesta.
Vihriälän mukaan EU-maat keskittyvät nyt Ukrainan sodan taloudellisten seurausten hoitoon jäsenmaissa, vaikka juurisyyn poistaminen vaatisi Ukrainalle annettavan talous- ja sotilasavun nopeaa lisäämistä.
– Suomi voisi parantaa juoksuaan välittömästi ensi vuoden talousarvioesitystä muokkaamalla. Esimerkiksi tehoton sähkön arvolisäveron alennus voitaisiin perua ja säästyvät runsaat 200 miljoonaa euroa suunnata Ukrainan tukeen.
EU:n pitäisi lisätä Ukraina-apuaan myös USA:n poliittisen kehityksen vuoksi, Vihriälä näkee.
Ex-presidentti Donald Trumpilla on yhä vahva ote republikaanisesta puolueessa, joka saattaa saada kongressin molemmissa kamareissa enemmistön marraskuun välivaaleissa. Republikaaneissa on paljon trumpilaisia tai näitä hännysteleviä poliitikkoja, jotka vaativat Ukraina-avun vähentämistä ”Amerikka ensin” -hengessä, Vihriälä toteaa.
– Mitä selvemmin Euroopan voidaan väittää ulkoistavan omien turvallisuusongelmien hoitamisen USA:lle, sitä enemmän tällaiset äänenpainot voimistuvat.
– Eikä ole mitenkään poissuljettua, että Putinia ja muita autokraatteja kaveeraava Trump tai hänen hengenheimolaisensa tulee valituksi USA:n presidentiksi syksyllä 2024. Jos näin käy, EU:lla on korkeintaan kahden vuoden aikaikkuna pysäyttää autokratian eteneminen Euroopassa. Tässä onnistuminen voisi jopa auttaa vähentämään trumpismin houkutusta amerikkalaisten silmissä.