Budjetissa ei yllätyksiä, kiristykset kirjattu
Hallitus laittaa ensi vuonna täytäntöön monia leikkauksia, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen.
Kiristyksistä oli päätetty jo aiemmin, mutta nyt monet niistä on kirjattu perjantaina julkistettuun valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen.
Rahaministeriön rätingit eivät tuoreeltaan aiheuttaneet muissa ministeriöissä suurempaa arvostelua. Ministeriöissä leikkauksiin oli varauduttu ja niiden valmistelu on jo pitkällä.
Erä kipeimpiä leikkauksia osuu sosiaali- ja terveysmenoihin. Lääkekorvauksista säästetään 134 miljoonaa euroa heti ensi vuoden alusta, mutta leikkauksen kohdennuksesta ei ole vielä kerrottu.
Kansaneläkkeestä, työttömyysturvasta, asumistuesta ja lapsilisästä säästetään, kun indeksitarkastukset jätetään tekemättä seuraavan kolmen vuoden ajan.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennyksillä valtio säästää 200 miljoonaa euroa. Työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa lyhennetään sadalla päivällä ja muun muassa työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään.
Syyskauden isoimpia poliittisia kysymyksiä on, miten hallitus toteuttaa ammattikouluihin suunnattavan 250 miljoonan euron säästön. Päätöksiä on tarkoitus tehdä lähiaikoina.
– Ajatuksena on ollut, että koulutuksen järjestäjille jätetään päätettäväksi, vähentävätkö he koulutuspaikoista vai tehdäänkö sama määrä koulutusta halvemmalla, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen kertoo.
Tarkoituksena on, että vastaisuudessakin kullekin ikäluokalle on riittävästi toisen asteen koulutuspaikkoja.
– Paikat eivät kuitenkaan aina ole niillä aloilla tai alueilla mihin kysyntä kohdistuu. Sellaista ei kuitenkaan tapahdu, että koulutusmahdollisuudet ratkaisevasti vähenisivät.
Ulkoministeriön hallinnonalalla leikkuriin joutuvat varsinkin kriisinhallintamenot, joista ollaan vähentämässä noin 11 miljoonaa euroa.
Taloussuunnittelupäällikkö Katja Bordin mukaan Suomi lähettää maailmalle ensi vuonna vain noin 510 palkattua kriisinhallinnan työntekijää, joista 400 on sotilasta ja 110–120 siviilikriisinhallinnan työntekijää. Määrä tänä vuonna oli yhteensä noin 600.
Kansainvälinen turvallisuustilanne vaikuttaa siihen, kuinka paljon Suomi lopulta käyttää rahaa kriisinhallintaan ja mihin operaatioihin osallistutaan.
– Kriisinhallinnassa käytetään usein lisätalousarviomenettelyä, Bordi kertoo.
Kehitysyhteistyön määrärahat nousevat ensi vuonna 37 miljoonalla eurolla. Määrärahojen tasoksi arvioidaan noin 0,40 prosenttia bruttokansantulosta, kun kansainvälinen tavoite on 0,7 prosenttia.
Tekee hallitus myös panostuksia eri hallinnonaloille. Valtiovarainministeriö ehdottaa, että teollisuudelle kompensoitaisiin päästökaupan epäsuoria kustannuksia noin 90 miljoonalla eurolla seuraavan neljän vuoden aikana. Maatalouden ahdinkoa helpotetaan puolestaan yhteensä 27 miljoonalla eurolla.
Lisärahaa ollaan varaamassa myös kirjailijoille maksettaviin lainauskorvauksiin ja vesirokkorokotteen ottamiseen kansalliseen rokotusohjelmaan. Omais- ja perhehoidon kehittämiseksi kunnille suunnataan puolestaan 41 miljoonaa euroa.