Äidin mielenterveys vaikuttaa lapseen jo raskausaikana, kertoo tutkimus
Mielenterveys alkaa kehittyä jo sikiöaikana. Äidin korkeampi positiivinen mielenterveys raskausaikana on yhteydessä lapsen matalampaan mielenterveyden häiriöiden riskiin sekä alhaisempiin psykiatrisiin oireisiin, Anna Lähdepuron psykologian väitöstutkimus osoittaa.
Lisäksi äidin korkeampi koettu sosiaalinen tuki raskausaikana ja lapsen syntymän jälkeen ennustavat lapsen parempaa kognitiivista suoriutumista.
Lapsuusiässä koettu fyysinen ja emotionaalinen kaltoinkohtelu sekä matala sosioekonominen asema puolestaan ovat yhteydessä korkeampiin ahdistusoireisiin myöhäisaikuisuudessa.
Mikäli lapsi altistuu useammalle eri varhaiselle stressitekijälle, on hänen riskinsä ahdistusoireisiin myöhäisaikuisuudessa erityisen kohonnut.
Helsingin yliopiston väitöstutkimus antaa uutta tietoa siitä, että mielenterveyden kehittymiseen vaikuttavat varhaisten stressikokemusten lisäksi varhaisen, etenkin raskaudenaikaisen ympäristön myönteiset ja suojaavat piirteet, kuten äidin positiivinen mielenterveys, ja että nämä myönteiset vaikutukset säilyvät läpi lapsuuden.
Varhaisen ympäristön merkitystä tukevat löydökset lapsuudenaikaisten stressikokemusten ja myöhäisaikuisuuden ahdistusoireiden välisestä yhteydestä osoittavat, että varhaiset kokemukset voivat heijastua mielenterveyteen läpi elämänkaaren.
Tutkimustulokset korostavat aikaisiin elämänvaiheisiin, usein jo raskausaikaan ajoitettujen ennaltaehkäisevien tukitoimien merkitystä.
– Äitien raskaudenaikaista positiivista mielenterveyttä voidaan vahvistaa esimerkiksi tukemalla heidän pystyvyyden tunnettaan, itsemyötätuntoaan, tyytyväisyyttään sosiaaliseen tukeen, fyysistä terveyttään sekä aktiivista, liikunnallista elämäntapaa, Anna Lähdepuro sanoo tiedotteessa.