Taloudessa näkyy vihreää
Tällä viikolla on ollut poikkeuksellisen hienoa olla suomalainen.
Maamme sai tällä viikolla kunniaa ja mainetta sopimusteorian johtavan tutkijan, professori Bengt Holmströmin taloustieteen Nobel-palkinnon ansiosta. Uuden nobelistin lämmin ja nöyrä kiitos kotimaalleen tiedotustilaisuudessa oli kaunis ja mieleenpainuva hetki.
Pian Nobel-uutisen jälkeen tuli tieto kahden suuren risteilijän tilauksesta Turun telakalle. Telakan tilauskanta on nyt poikkeuksellisen hyvä. Melko tarkkaan kuukausi sitten kerrottiin edellisestä kahden risteilijän tilauksesta.
Tilaukset ovat viitteitä paremmasta tulevaisuudesta. Viiden vuoden talouden harmaa sävy on kääntymässä orastavan vihreään.
Vaikka isoja haasteita riittää, Suomen taloudessa on käynnissä käänne elpymisen ja kasvun uralle. Viime vuonna päästiin bkt-mittarissa niukasti plussalle ja tämän vuoden ja lähivuosien ennuste on myös reilun prosentin kasvun tasolla.
Myös kuukausi sitten julkaistu pk-yritysbarometri kertoo parantuneista suhdannenäkymistä. Runsaan 6 000 pk-yrittäjän vastauksista huokuu kasvava luottamus tulevaan, investointihalukkuus ja lisääntyvä valmius työllistämiseen.
Olemme hallituksessa tukeneet kasvun oraita paitsi pohjustamalla kilpailukykysopimusta myös kokoamalla yrittäjyys- ja työllisyyspaketit ja viemällä niitä eteenpäin. Koska työpaikat syntyvät yrityksiin, olemme kohdentaneet toimia juuri yritysten arjen helpottamiseen ja kasvua tukevan ympäristön luomiseen.
Rahoitusratkaisut ovat olleet osa toimintaympäristöä tukevia toimia.
Aloittavia yrityksiä pääomittavien rahastojen kasvattaminen, uusien lainatyyppien tarjoaminen, suorat investointituet biotalouden hankkeisiin ja puhtaiden teknologioiden kehittämiseen kohdennetut kehitysohjelmat ovat kaikki osa 600 miljoonan euron kasvurahoituspakettia.
Euroopan investointipankin ja investointirahastojen tarjoamia mahdollisuuksia on myös hyödynnetty laajassa mitassa.
Syyskuussa allekirjoitin hallituksen puolesta sopimuksen, jonka perusteella Euroopan investointipankki ja investointirahasto jakavat pk-sektorille suunnattujen luottojen riskiä yhdessä pankkien kanssa. Riskinjako näkyy halvempina korkoina ja pienentyneinä vakuusvaatimuksina.
Mieluummin hallittu rahoitusriski kuin jatkuva suurtyöttömyys.
Olli Rehn
Rahoitusratkaisuihin kuuluvat myös viennin rahoitusratkaisut. Tässä asiassa valtion työkaluna on Finnvera.
Sen valtuuksia viennin rahoitukseen on nostettu sitä mukaa kun vienti vetää – ja onneksi näyttää vetävän.
Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, tämän hallituskauden aikana rahoitusvaltuudet ovat yli kolminkertaistuneet 7 mrd eurosta 22 miljardiin.
Julkisen rahoituksen tarve osittaa, että yksityinen rahoitussektori ei halua eikä kykene riittävässä määrin pääomavaltaisen viennin pitkäaikaiseen rahoitukseen.
Tilanne ei ole hyvä lisätessään valtion riskejä, mutta vielä suurempi riski olisi jättää rahoitus hoitamatta ja suuret työllisyysvaikutukset saamatta. Mieluummin hallittu rahoitusriski kuin jatkuva suurtyöttömyys.