HS: Emeritusprofessori ruoskii länsimaita välinpitämättömyydestä – johtanut Venäjän uhmakkuuteen
Ukrainan kriisi tuo länsimaiden eteen välinpitämättömyyden, jolla ne vahvuutensa aikana suhtautuivat voimankäytön kieltoon, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi kirjoittaa Helsingin Sanomissa.
Voimankäytön kiellolla Koskenniemi tarkoittaa YK:n peruskirjan määräystä kieltää asevoiman käyttö valtioiden välillä.
Kirjauksen mukaan jäsenvaltioiden on ”pidätyttävä kansainvälisissä suhteissaan väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan”.
Emeritusprofessori katsoo, että Venäjän uhmakkuuden taustalla vaikuttaa joukko Yhdysvaltojen ja länsiliittoutuneiden sotilaallisia operaatioita 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella.
Koskenniemen mukaan esimerkiksi Kosovon sodan aikaan tapahtunut Belgradin pommitus vuonna 1999 ja Irakin sota vuonna 2003 rikkoivat YK:n peruskirjan määräyksiä.
Myös Naton Libyan-operaatio vuonna 2011 ylitti turvallisuusneuvoston antamat valtuudet.
Koskenniemi muistuttaa, että Venäjä ja Kiina ovat kritisoineet voimakkaasti lännen toimia.
– Jo valloittaessaan Krimin Venäjä viittasi tapaan, jolla länsi oli erottanut Kosovon Serbiasta. Venäjä varmasti viittaa näihin lännen toimiin, jos se hyökkää Ukrainaan, Koskenniemi kirjoittaa.
Oikeusoppinut korostaa, ettei historia oikeuta Venäjän Ukrainaan kohdistamaa uhkaa.
Se kuitenkin osoittaa tavan, jolla oikeusnormi siirtää katseen yksittäistapauksesta sääntöön.
– Sääntö, jota rikotaan usein, menettää velvoittavuutensa.
Koskenniemen mukaan valtiolliset johtajat ja poliitikot eivät useinkaan arvioi sitä, miten nyt tehtävä päätös vaikuttaa tulevaisuudessa.
– Siksi Venäjän toiminnan kritisoiminen juuri kansainvälisen oikeuden rikkomuksena olisi tärkeää.