Vanhanen: Kolmen prosentin alijäämäraja saatetaan alittaa jo ensi vuonna – "pelkästään menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla valtion taloutta ei voida riittävästi tasapainottaa"
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ennakoi kolumnissaan Suomen julkisen talouden voivan kohentua niin, että julkisen talouden alijäämä laskee alle kolmen prosentin rajan jo ensi vuonna. Näin voi Vanhasen mukaan käydä, vaikka kehysriihessä päätettiin budjettikehysten ylittämisestä.
Vuonna 2023 julkisen talouden vaje alenee selvästi, Vanhanen kirjoittaa.
– Nämä ovat myönteisiä uutisia, Vanhanen kiittelee.
EU:ssa on määrä palata julkista taloutta rajaaviin alijäämäsääntöihin vuonna 2023 koronakriisin hellittäessä. Jäsenmaiden julkisen talouden alijäämä saisi olla enintään kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Vanhanen korostaa, että Suomi on selvinnyt koronakriisistä hyvin verrattuna muihin Euroopan maihin.
– Olemme vahvan kasvun vaiheen kynnyksellä. Kasvu vakauttaa julkista taloutta huomattavasti nopeammin kuin viime syksynä osasimme ennakoida, Vanhanen visioi.
Kolumnissaan Vanhanen puolustaa kehysriihen tekemiä ratkaisuja todeten, että talouspolitiikassa tarvitaan sekä menokuria että uudistumista. Viime vuonna kehyksistä jouduttiin luopumaan kesken hallituskauden, kun koronakriisi toi mukanaan yllättäviä uusia menoja. Niihin palaaminen jo ensi vuonna olisi ollut vaikeaa.
– Paluu kehyksiin olisi edellyttänyt 900 miljoonan euron edestä leikkauksia, jotta yllättävät menopaineet olisi saatu sijoitettua hallitusohjelman menotasoon. Kieltämättä näin mittavat uudelleenkohdennukset budjetin sisällä vuonna 2022 olivat vaikutuksiltaan ongelmallisia, Vanhanen sanoo.
Vaikeustasoa nostivat Veikkauksen tuottojen aleneminen, sote-uudistuksen vaatimat tietojärjestelmäinvestoinnit ja kuntien valtionosuuksien indeksitarkistukset. Teollisuuden sähköistymisen tuki ei sekään sisältynyt hallitusohjelman kehykseen, Vanhanen luetteli.
– Hyviä vaihtoehtoja ei siis ollut käsillä. Ongelmia oli nähtävissä sekä kehykseen palaamisesta että kehyksen ylittämisestä. Vajeen tasapainottaminen sovittua suuremmilla veronkorotuksilla olisi puolestaan hidastanut kasvua.
Vuoden 2023 kehysten ylitys saatiin pitkän kiistelyn jälkeen sovittua 500 miljoonaan, mikä edellyttää leikkauksia noin 370 miljoonan euron edestä.
Vanhanen puolustaa tehtyjä ratkaisuja ja muistuttaa samalla, että eduskunnan ensi viikon äänestyksellä EU:n omista varoista ja elpymispaketista on suuri merkitys.
– Olen vakuuttunut siitä, että pelkästään menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla valtion taloutta ei voida riittävästi tasapainottaa. Tämä johtaisi Suomen näivettymisen tielle. Suomen valtion velkaa rahoittavien luotonantajien riskiarviot ovat sidoksissa myös koko euroalueen näkymiin. Tähän vaikuttaa olennaisesti EU:n omien varojen päätöksen hyväksyminen Suomen eduskunnassa, Vanhanen summaa.