Saarikko joutui heti pääministerin tuuraajaksi – Vanhanen opetti perussuomalaisille talouden realiteetteja
Pääministerin sijaisen tehtävät vastaanottanut keskustan tuore puheenjohtaja Annika Saarikko joutui heti eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Sanna Marinin (sd.) tuuraajaksi.
Marin joutui jättämään paikkansa tyhjäksi saatuaan Koronavilkku-sovelluksen kautta ilmoituksen altistumisesta.
Tiede- ja kulttuuriministerin pestiä hallituksessa hoitava Saarikko joutuikin ottamaan kyselytunnilla muutamaan otteeseen kantaa koko hallituksen puolesta työllisyyslinjauksia myöten.
Perussuomalaisten Mari Rantasen kysymykseen hallitusohjelman avaamisesta Saarikko vastasi, että politiikkaa tehdään kulloisessakin ajassa.
– Olisitteko toimineet toisin näinä kriisikuukausina, globaalin pandemian aikana, suhteessa esimerkiksi siihen elvyttävään politiikkaan, jota olemme tehneet ja pitäneet Suomen talouden pyöriä pyörimässä?
Saarikon mukaan on selvää, että talouden tilannekuva on muuttunut, eikä Suomen kannata luopua pitkäjänteisestä vähintään 75 prosentin työllisyystavoitteesta.
– Maailmantalouden reaaliteeteille ei hyväkään hallitus voi mitään. Ja siksi ajassa tehtävä politiikka tarkoittaa tilannearvion tarkistamista, mutta ei uusien työpaikkojen luomisen tavoitteesta ole kukaan tinkimässä.
Saarikko katsoi, että koronan hyvä hoito on tällä hetkellä parasta suomalaista talouspolitiikkaa.
– Ei ole sattumaa, että hallitus on erittäin kunnianhimoisesti ja määrätietoisesti halunnut olla vahvistamassa esimerkiksi testaamisen määrää ja jonojen purkamista, jotta suomalainen työelämä ei pysähdy, jotta yhä useampi pysyisi terveenä ja sitä kautta talouden pyörät pyörimässä.
Perussuomalaiset tivasivat kyselytunnilla valtiovarainministeri Matti Vanhaselta vaikutusarviota EU:n 750 miljardin euron elpymispaketille.
Vanhanen sanoi, että sellainen voidaan tehdä vasta myöhemmin, koska vielä ei tiedetä millä tavoin rahoja tullaan lopulta käyttämään.
Valtiovarainministeri antoi myös ymmärtää, ettei joidenkin Euroopan maiden huonolla taloudenpidolla melskaaminen auta tässä tilanteessa.
– Me emme aina voi vaikuttaa siihen, mitä aiemmin on tapahtunut ja missä tilanteessa ollaan.
Vanhasen mukaan kuhunkin tilanteeseen suhtautua realiteettina. Sitä, mikä eri maiden velkataso on, ei voida muuttaa.
– Ei meillä finanssikriisissäkään ollut vaikutusarvioita. Emmekä me voineet mitään sille, että pankeissa oli tehty virheitä. Silti silloin hallitus ratkaisukeinona toi tähän saliin takauspäätöksen.
Vanhanen kertoi, että takauspäätös oli suuruudeltaan 50 miljardia euroa.
– Yhdellä päätöksellä me takasimme pankkijärjestelmän.
Vanhanen muistutti, että pankkeja tarjouduttiin tuolloin myös pääomittamaan neljällä miljardilla eurolla pankkien omistajien sijasta.
– Moni, myös minä, harmittelimme, että ovatpa pankit hoitaneet asiansa huonosti. Mutta se turvasi järjestelmän. Riittävän uskottava yhteinen toiminta turvasi järjestelmän, eikä ongelmia syntynyt. Ja samasta on kyse tässä, me yhdessä elvytämme Euroopan taloutta, Vanhanen summasi.