Pääministeri Marin pitää hyvänä tavoitteena, jos EU:n suuressa elpymispaketissa avustuksia olisi jopa alle puolet
Pääministeri Sanna Marin (sd.) aikoo pitää viikonlopun huippukokouksessa kiinni Suomen tavoitteesta pienentää 750 miljardin euron elpymisvälinettä ja lisätä sen lainapainotteisuutta.
EU-johtajat aloittivat aamupäivällä tiukan neuvottelurutistuksen, jossa pyritään etsimään yhteisymmärrystä elpymispaketista sekä EU:n monivuotisesta budjetista.
Mittava elpymispaketti on tarkoitettu tukemaan EU-maiden nousua koronaviruspandemian aiheuttamasta talouskriisistä.
Paketista poikkeuksellisen tekee sen mittakaava sekä se, että se on tarkoitus rahoittaa kokonaan komission ottamalla lainalla.
Pöydällä olevan ehdotuksen mukaan elpymispaketista jaettaisiin jäsenmaille 500 miljardia euroa tukina ja 250 miljardia euroa lainoina.
Elpymispaketin pienentäminen on Marinin mukaan perusteltua muun muassa siksi, että on esitetty epäilyksiä siitä, onko maiden edes mahdollista käyttää koko pottia annetun aikataulun aikana.
– Näkisin kyllä, että siinä on varaa tulla alaspäin, Marin luonnehti ennen huippukokouksen alkua.
Suomen lisäksi elpymispaketin pienentämistä ja lainapainotteisuuden lisäämistä on vaatinut niin sanottu nuuka nelikko eli Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska.
Marinin mukaan Suomi ei ole asettanut euromääriä sille, kuinka paljon elpymisvälinettä tulisi pienentää.
– Mielestäni olisi hyvä tavoite se, että pääsisimme tasapainoisempaan ratkaisuun. Niin että noin puolet ja puolet, mieluummin myös vähemmän kuin puolet olisi avustuksia, Marin sanoi.
Jos Suomi saisi rakentaa EU:n elpymisvälineen yksin, paketissa olisi Marinin mukaan pelkästään lainoja. Hän kuitenkin muistuttaa, että mikään jäsenmaa ei voi yksin sanella lopputulosta.
– Kaikkien pitää kyetä tulemaan toisiaan vastaan ja löytää sellainen kokonaisuus, jonka taakse kaikki maat voivat yhdessä sitoutua.
Marin ei vaikuta pitävän merkittävänä uhkana sitä, että elpymisvälineen pienentämistavoite heikentäisi Suomen mahdollisuuksia pitää kiinni riittävästä tasosta maaseudun kehittämisrahoissa.
Jos elpymisvälineen kokoa pienennetään, voi olla, että esimerkiksi maatalouteen suunnattuja rahoja pienennettäisiin siinä samalla.
Huippukokouksia johtavan Charles Michelin kompromissiesityksessä elpymisväline nimittäin lisäisi maatalouden kehittämisrahoihin 15 miljardia euroa.
Suomea lisäys hyödyttäisi, sillä jos 15 miljardia jaetaan jäsenmaille nykyisten kehittämisvarojen suhteessa, Suomi saisi potista noin 390 miljoonaa euroa.
Näin Suomen saamat EU-maataloustuet voisivat pysyä suunnilleen nykytasolla seuraavalla budjettikaudella, kun otetaan huomioon myös monivuotisen budjetin sisältämät maatalousvarat.
Vuosien 2021–2027 rahoituskehys olisi Michelin ehdotuksen mukaan 1 074 miljardia euroa.
Marin muistuttaa, että Suomi on saanut aikaisemmilla kerroilla budjettineuvottelujen loppuvaiheessa niin sanotun kirjekuoren, eli maakohtaisesti kohdennettua rahaa, jota on voitu käyttää maataloustukien turvaamiseen.
– On varmasti niin, että tälläkin kertaa osana kokonaisuutta tulee olemaan kansallisten ratkaisujen löytäminen.
Monivuotisen budjetin osalta Suomi on saamassa tavoitteitaan läpi kokonaistason maltillisuudessa sekä Suomen kannalta tärkeiden budjettiohjelmien turvaamisessa.
– Suomen tilanne on nähdäkseni kohtuullinen ja kohtuullisen hyvä, Marin muotoili.
Huippukokouksessa EU-maiden johtajajoukko kohtaa kasvokkain Brysselissä ensimmäisen kerran koronaviruspandemian kärjistymisen jälkeen.
Koronatilanteen vuoksi kokoukseen liittyy monia erikoisjärjestelyjä.
Esimerkiksi johtajien mukana matkustavat neuvotteludelegaatiot ovat tavallista pienempiä, kokoushuoneissa on kiinnitetty huomiota riittävän etäisyyden säilyttämiseen johtajien välillä, eivätkä median edustajat pääse normaaliin tapaan raportoimaan paikan päälle.
Johtajat pitävät myös kasvomaskeja silloin, kun etäisyyden säilyttäminen ei ole mahdollista.
– Itsekin totta kai näin toimin, vaikka Suomessa tämä (maskin käyttäminen) ei ole ollut tavanomaista. Täällä tietenkin toimitaan sillä tavalla kuin on turvallista ja hyvä, kun eri maiden pääministerit kokoontuvat yhteen.
Marin uskoo, että sopuun on aito pyrkimys kaikilla mailla.
Hän ei kuitenkaan uskalla vielä sanoa varmaksi, että ratkaisu löytyisi viikonlopun aikana, sillä jakolinjat ovat vielä suuria.
Ennakkoon on arvioitu, että kokous voi venyä esimerkiksi sunnuntaihin asti.
Huippukokouksissa on tyypillistä, että johtajien neuvotteluja käydään jopa läpi yön. Marin vakuuttaa, että hänellä on virkeyttä ja hyvät istumalihakset, joten valvominen on siedettävää.