Asiantuntijoiden mukaan Suomi on sopiva paikka presidenttien keskustelulle – "Katastrofikaan ei vaikuttaisi Suomen maineeseen"
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat Helsingissä 16. heinäkuuta.
Poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu arvioivat tapaamisen vaikutuksia Suomen maineelle.
Asiantuntijoiden mukaan Suomi toimii pelkkänä näyttämönä presidenttien tapaamisessa.
– Jos ajatellaan kansainvälistä keskustelua, ei kukaan Yhdysvalloissa tai Länsi-Euroopassa yhdistä tätä kokousta nimenomaan Suomeen. Suomi toimii sopivana paikkana keskustelulle, sanoo Louis Clerc.
Matti Pesun mukaan fokus on vieraiden välisessä keskustelussa.
– Suomi on siinä sivuosassa ja näyttämönä, varsinainen huomio kiinnittyy näihin kahteen herraan, hän kommentoi.
– Helsingin tapaaminen voi parhaimmassa tapauksessa toimia suurena symbolisena hetkenä, jolloin Trump ja Putin kättelevät ja sanovat kohteliaisuuksia toisilleen ja oikeat keskustelut tapahtuvat taustalla, Clerc sanoo.
Tapaamista seuraamaan tullee tuhansia toimittajia ympäri maailman.
Parhaimmassa tapauksessa Clerc uskoo Suomen maineen välittäjänä kansainvälisissä suhteissa kohonevan kokouksen myötä.
Kokous tarjoaa hänestä myös suomalaisille virkamiehille mahdollisuuden luoda henkilökohtaisia suhteita ja verkostoja Trumpin ja Putinin seurueiden virkamiehiin.
Koska presidentti Sauli Niinistö tapaa kumpaakin johtajaa, tämä voi Pesun mukaan hyödyttää Suomea ja vahvistaa Suomen turvallisuuspolitiikan tilannekuvaa.
– Suomelle tulee myös varmaan mahdollisuus puhua niiden näkökantojen puolesta, mitkä ovat Euroopan unionille tärkeitä. Suomelle ja EU:lle on tärkeätä, että maailma toimii sääntöpohjaisesti ja asiat selvitetään instituutioissa, Pesu toteaa.
Tapaamista seuraamaan tullee tuhansia toimittajia ympäri maailman. Clerc pitää tätä todella hyvänä asiana.
– Toimittajat saavat varmaan ulkoministeriöstä Suomi-paketin. Suomen hallituksen tehtävä on sopivassa yhteydessä tuoda esille Suomen kannat ja tehdä Suomi tunnetuksi. Kokous on siihen erinomainen tilaisuus, joka täytyy käyttää hyvin.
Matti Pesu ei pelkää kokouksesta koituvan mainehaittaa.
– Kansainvälisessä lehdistössä on varmaan kommentteja Suomesta neutraalina toimijana, mikä ei kuvaa Suomen nykyistä asemaa. Suomi ei ole käyttänyt termiä puolueeton itsestään sitten vuoden 1995. Tämä voi vahvistaa vanhoja mielikuvia, mutta ehkä se on toissijainen asia, hän sanoo.
Pesun mukaan Suomea ei voi pitää puolueettomana toimijana koska maa nykyään on vahvasti länsimaa, joka muun muassa pitää Venäjää syyllisenä Ukraina-kriisissä ja on mukana Venäjä-sanktioissa.
Mahdollista mainehaittaa Suomelle voisi Clercin mukaan syntyä siitä, että Putin ja Trump herättävät ihmisissä ristiriitaisia tunteita.
– Jos halutaan etsiä kielteisempiä puolia, pahimmassa tapauksessa Suomea kritisoidaan siitä, että se helpottaa nimenomaan näin kiisteltyjen hahmojen kokousta. Saattaa myös olla, että järjestetään mielenosoituksia ja sekin voi vaikuttaa Suomi-kuvaan.
Hän näkee kuitenkin kokouksen enimmäkseen positiivisena Suomena kannalta ja hyvänä tilaisuutena tuoda maa esille hyvässä valossa.
– Saattaa olla myös, että kokouksesta tulee katastrofi ja osapuolet huutavat toisilleen naama punaisena. Suomen kannalta olisi tietysti toivottavaa, että kaikki sujuisi mahdollisimman hyvin, mutta en usko, että katastrofikaan vaikuttaisi pidemmällä aikavälillä Suomen maineeseen, Clerc sanoo.
Vertailuna hän mainitsee G7-kokouksen, jossa useamman länsimaan valtionpäät riitaantuivat keskenään, mutta se ei heijastunut Kanadan maineeseen.