Analyysi: Hallintarekisteriasiasta ei ole yhtä totuutta – on poliittista valintaa, kumpaan tulkintaan Suomi nojaa
EU:n arvopaperikeskusasetus täytyy laittaa voimaan kansallisessa lainsäädännössä.
Suomen arvopaperikeskus ei saa uutta toimilupaa ilman voimassa olevaa lakia.
Hämmennystä aiheuttaa erimielisyys siitä, voidaanko suomalaisilta kieltää omistusten piilottaminen hallintarekistereihin ulkomailla sitten, kun laki avaa arvopaperikeskukset kilpailulle.
Suomessa näkemys on, että ei voida.
EU-parlamentti on neuvotellut arvopaperikeskusasetukseen poikkeuksen, jonka mukaan jäsenmaat voivat jatkaa voimassa olevilla lainsäädännöillään.
Suomen hallitus tulkitsee tätä niin, että Suomi voi jatkaa suoran omistuksen mallilla mutta se ei voi vaikuttaa siihen, jos suomalainen haluaa käyttää hallintarekisteröintiä maissa, joissa se on sallittua.
EU-parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa vaikuttava kokoomusmeppi Sirpa Pietikäinen sen sijaan näkee, että ulkomaisilta arvopaperikeskuksilta olisi voinut vaatia suomalaisille räätälöityn järjestelmän, jossa omistusten tiedot ovat julkisia Suomen lain mukaisesti.
Pietikäisen mielestä tällaisen lain kirjoittaminen olisi ollut helppoa, eikä EU:lla olisi ollut siihen nokan koputtamista.
Kumpi sitten on oikeassa? Absoluutista totuutta ei taida olla olemassakaan. Juristitkin tulkitsevat asiaa eri tavoin.
Osa juristeista näkee, että sisämarkkinalainsäädännöstä ei voi olla pysyviä poikkeuksia. Näin uskoo myös lainsäädäntöneuvos Armi Taipale valtiovarainministeriöstä.
– Mahdolliset yritykset rajoittaa sitovan säännöksen soveltamista katsottaisiin todennäköisesti EU-oikeuden vastaisiksi, hän toteaa kirjoituksessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla.
Toinen puoli juristeista näkee, että Suomi voisi hyvinkin vaatia räätälöityä palvelua, koska EU:ssa on nimenomaan sovittu, että maat voivat jatkaa omalla kansallisella lainsäädännöllään.
Pietikäinen on keskustellut useiden jälkimmäistä näkemystä edustavien juristien kanssa. Hän on täysin varma siitä, että Suomi olisi voinut vaatia omistusten julkisuutta myös ulkomailla.
Juristien näkemyserot hän selittää sillä, että monet muutkin asiat ovat EU:ssa tulkinnanvaraisia. EU:ssa kun ei ole käsikirjaa josta katsotaan, miten asiat oikeasti ovat. Tarvittaessa niitä ratkotaan EU-tuomioistuimessa.
Pietikäinen ei kuitenkaan usko, että omistusten julkisuuden vaatiminen olisi Suomea sinne vienyt.
Poliittista valintaa on sekin, kumpaa tulkintaa EU-asetuksesta hallitus uskoo.
Pietikäisen tulkinta EU-asetuksesta ei ole eduskunnalle uusi. Hän kävi puhumassa aiheesta talousvaliokunnalle jo yli vuosi sitten.
Pietikäinen kertoi näkemyserostaan poikkeuksen tulkinnassa ja toivoi Suomen jatkavan nykyisellä linjallaan erityisesti harmaan talouden, veronkierron ja rahanpesun näkökulmasta. EU:n poliittinen tahto näyttää myös kulkevan hitaasti mutta varmasti kohti omistusten avoimuutta.
Eduskunnan talousvaliokunta on jo hyväksynyt hallintarekisterimietinnön, mutta lisäsi hallituksen esitykseen kolme pontta.
Niissä toivotaan korkeaa lähdeveroa osinkotuloista, jos verottaja ei saa tietoa hallintarekisteröityjen osakkeiden osinkojen saajista, suoran omistuksen tasoisten omistustietojen julkisuuden turvaamista sekä finanssialan saktioiden selvittämistä.
Pietikäisen mielestä on erikoista, että ponsilla vaaditaan jälkikäteen asioita, jotka olisi pitänyt kirjata suoraan lakiin.
– Jos nyt muutamme lainsäädäntöä, paluuta entiseen ei ole, meppi varoittaa.