Mihin Maahanmuuttoviraston tieto maiden turvallisuudesta perustuu?
Turvapaikkapäätökset perustuvat Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun tuottamaan tietoon. Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko kertoo, miten tietoa hankitaan.
Viikonloppuna kysymys tiedon laadusta nousi esille, kun Helsingin Sanomat kertoi, että maatietopalvelun henkilöstö ei ole käynyt Irakissa vuosiin.
Mihin Maahanmuuttoviraston maatietoa käytetään, Hanna Helinko?
– Maatietoa käytetään turvapaikkapäätöksenteon ja päätöksenteon tueksi muun muassa oleskelulupa-asioissa ja kansalaisuusasioissa. Tärkein asiakas on meillä turvapaikkayksikkö.
Miten maatietoa hankitaan?
– Maatieto tulee eri lähteistä. Se koskee niiden maiden oloja, joista Suomeen tulee turvapaikanhakijoita. Isoimpia maita ovat Afganistan, Irak ja Somalia. Tutkijat seuraavat kansainvälisten järjestöjen raportteja, kansalaisjärjestöjä, tutkimuslaitoksia ja kansainvälisiä uutistoimistoja. Esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on yksi tärkeimmistä lähteistä. Tärkeä väline on kansainvälinen yhteistyö muiden maiden maatietopalvelujen kanssa.
Miten voitte olla varmoja, että tieto pitää paikkansa?
– Käytämme useita lähteitä samasta asiasta, ja eri lähteistä saatua tietoa verrataan toisiinsa.
Miksi ette käy esimerkiksi Bagdadissa Irakissa? Milloin kävitte viimeksi?
– Tiedonhankintamatkat ovat yksi tapa. Tämä ei ole meille pääasiallinen tiedonhankintakeino. Matkoja tehdään, kun on sellainen tilanne, ettei kirjallisista lähteistä saada tarvittavaa tietoa.
Irakissa on käyty viimeksi vuonna 2011, ja sekin oli Pohjois-Irakissa. Menemme paikalle silloin, jos on erityisiä kysymyksiä, joita ei muiden maiden raporteista tai muista lähteistä saada. Isommat maat tekevät enemmän matkoja, joita me voimme hyödyntää. Lisäksi voimme olla yhteydessä Suomen edustustoon paikan päällä.
Yleisiä tietoja lainsäädännöstä ja viranomaiskäytännöistä voidaan kysyä myös kohdemaan edustustosta. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM toimittaa myös meille tietoja.
Kuka tiedonhankinnasta vastaa?
– Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikkö. Siellä kirjoitetaan yleisempiä katsauksia koko maan tilanteeseen tai tiettyyn ilmiöön tai teemaan liittyen. Sen lisäksi turvapaikkapuhuttelun pitäjä voi esittää kysymyksiä yksittäisen hakijan tilanteesta. Tiedolla arvioidaan hakijan kertomusta.
Ketä maatietopalvelussa työskentelee?
– Maatietopalvelua vetää maatietopäällikkö, ja siinä työskentelee 11 tutkijaa. Tutkijoiden koulutustaustasta löytyy esimerkiksi valtio-oppia, kansainvälistä politiikkaa, kansainvälistä oikeutta, islamin tutkimusta, arabian kieltä ja sosiaali- ja kulttuuriantropologiaa.
Onko resursseja tarpeeksi, että maista saadaan kattava kuva?
– Pystymme seuraamaan alueita luotettavasti ja kattavasti.
Kuka valvoo, että maatietopalvelun tieto on luotettavaa?
– Esimiehet ja kollegat käyvät läpi tätä.