Analyysi: Yhdysvaltojen äärioikeisto sai edustajansa Valkoiseen taloon
Amerikkalaiset ovat saaneet pian viikon sulatella Donald Trumpin valintaa maan presidentiksi. Vaalitulosta on tulkittu liberaalin demokratian tappioksi ja valkoisen työväenluokan vastaiskuksi globalisaatiolle.
Mediaa on syytetty kykenemättömyydestä raportoida riittävällä vakavuudella Trump-ilmiöstä, ja kansalaisten luottamus mielipidemittauksiin on romahtanut.
Yhdysvaltain vaalijärjestelmä on jälleen saanut kritiikkiä siitä, että vaalit voitti maanlaajuisesti vähemmän ääniä saanut ehdokas. Hillary Clintonin kannattajille tappio oli täydellinen shokki.
Trumpia vaalikampanjan aikana vastustaneiden poliitikkojen suhtautuminen vaalitulokseen on ollut kaksijakoista.
Osa heistä on pidättäytynyt kritisoimasta vastavalittua tulevaa presidenttiä. Osa taas on muistuttanut, että Trumpin aikaisemmat puheet eivät katoa minnekään, vaikka hän vaalit voittikin: hänen lausuntonsa olivat läpi kampanjan rasistisia, sovinistisia ja monia vähemmistöryhmiä loukkaavia.
Johtavista demokraateista Bernie Sanders, Harry Reid ja Elizabeh Warren ovat pysyneet tiukalla linjalla.
Vaalien jälkeisessä lausunnossaan Sanders vannoi vastustavansa Trumpia, mikäli tämä pyrkii edistämään rasistista, seksististä, muukalaisvastaista ja ympäristövihamielistä politiikkaa. Warren syytti Trumpia vihapuheesta ja pelon ilmapiirin luomisesta kampanjassaan.
Niin Yhdysvalloissa kuin maailmalla arvaillaan nyt, mitä vaalilupauksiaan Trump aikoo toteuttaa. Trumpin oma toiminta on vaalien jälkeen herättänyt enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Nähtävissä on joitakin viitteitä siitä, ettei kaikkia hänen kampanjapuheitaan ole syytä ottaa vakavasti.
Hänen vaali-illan puheensa oli maltillinen ja kansakuntaa kokoava. Hän ei ole vaalien jälkeen kiihkoillut vastaehdokkaansa vankilaan heittämisestä.
Hän esiintyi sovittelevasti ja kohteliaasti tavatessaan presidentti Barack Obaman, jonka syntyperän ja presidenttiyden kyseenalaistaminen antoi lähtölaukauksen hänen poliittiselle uralleen.
Vaikka hän loi vaalikampanjan aikana itsestään kuvaa eliitin ja lobbareiden vastaisena ehdokkaana, hän on nimittänyt siirtymähallintoonsa joukon Washingtonin republikaanieliitin edustajia, lukuisia vaikutusvaltaisia lobbareita – ja kolme omaa lastaan.
Trump on nimittänyt siirtymähallintoonsa joukon Washingtonin republikaanieliitin edustajia, lukuisia vaikutusvaltaisia lobbareita – ja kolme omaa lastaan.
Toisaalta merkkejä on siitäkin, että Trumpilla on täysi aikomus pitää kiinni monista kampanjalupauksistaan
Hän on julistanut pyrkivänsä irroittamaan Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta mahdollisimman nopealla aikataululla.
Hän on ilmoittanut karkottavansa maasta välittömästi jopa kolme miljoonaa rikoksista tuomittua paperitonta siirtolaista ja vahvistanut rakentavansa muurin – tai vähintään aidan – Meksikon rajalle.
Hän on ilmoittanut nimittävänsä korkeimpaan oikeuteen tuomareita, jotka vastustavat aborttia ja kannattavat aseenkanto-oikeutta.
Hän on hyökännyt Twitterissä New York Timesin kimppuun ja tuominnut vaalitulosta kritisoineet mielenosoitukset, mutta ei ole sanoutunut irti kampanjaansa tukeneista äärioikeistolaisista ryhmittymistä, kuten Ku Klux Klanista.
Hän on ryhtynyt luomaan suhteita Euroopan populistipuolueisiin ; ensimmäinen ulkomainen poliitikko, jonka hän tapasi, oli Ison-Britannian Ukip-puolueen johtaja Nigel Farage, ja hänen siirtymähallintonsa on tarjonnut töitä Ranskan oikeistopopulistisen puolueen johtajan Marine Le Penin veljentyttärelle.
Suurimman kohun Trump on vaalien jälkeen aiheuttanut nimittämällä Valkoisen talon päästrategiksi äärioikeistolaisen Breitbart News -nettisivuston johtajana toimineen Stephen Bannonin.
Breitbart News tunnetaan uusnatsien, äärinationalistien ja valkoisen vallan kannattajien äänitorvena, ja Bannon itse on esittänyt muun muassa juutalaisvastaisia näkemyksiä.
Yhdysvalloissa kysytään nyt, miten tämänkaltainen henkilö saattaa nousta presidentin lähimmäksi neuvonantajaksi. Tuleeko Breitbart-sivustosta presidentin oma äänitorvi ja jatkaako se rastisisella, vihapuheen sävyttämällä linjallaan?
Tuleeko Breitbart-sivustosta presidentin oma äänitorvi?
Monet ihmisoikeusjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa Bannonin nimityksen johdosta, ja kritiikkiä on tullut myös republikaanipuolueen sisältä.
”Rasistisella, fasistisella äärioikeistolla on nyt edustaja muutaman askeleen päässä presidentin työhuoneesta. Amerikan tulee olla valppaana”, tviittasi muun muassa John McCainin presidenttikampanjaa johtanut republikaanistrategi John Weaver.
Bannonin valintaa tasapainottavana tekijänä amerikkalaismedia piti pitkäaikaisen republikaanijohtajan Reince Priebusin valintaa Valkoisen talon kansliapäälliköksi. Keskeisillä nimityksillään Trump onnistui vastaamaan sekä peruskannattajiensa että poliittisten tukijoidensa odotuksiin.
Trump joutuu epäilemättä tasapainoilemaan poliittisen realismin ja äänestäjiensä toiveiden välissä myös virkaanastujaistensa jälkeen. Presidenttinä hän saattaa joutua tekemään myös henkilökohtaisia kompromisseja.
New York Timesin haastattelemat Trumpin avustajat kertovat, että hän on suunnitellut asuvansa vain osa-aikaisesti Valkoisessa talossa ja työskentelevänsä vain arkipäivisin – osan viikosta hän haluaa asua New Yorkin Trump Towerissa, ja viikonloput hän aikoo viettää golf-kentällään New Jerseyssä tai huvilassaan Palm Beachillä.
Yhdysvalloissa onkin esitetty epäilyjä, ettei hallinnointi lopulta taida kiinnostaa Trumpia – hänelle tärkeintä oli voittaa vaalit.
Trumpin avustajat kertovat, että hän on suunnitellut asuvansa vain osa-aikaisesti Valkoisessa talossa.
Jos näin on, niin Trumpin siirtymähallinnon johtoon nimitetystä tulevasta varapresidentistä Mike Pencestä saattaa tulla yhtä vaikutusvaltainen poliittinen hahmo kuin varapresidentti Dick Cheney oli George W. Bushin kaudella.
Mikäli Pencen rooli kasvaa merkittäväksi, siitä hyötyy myös republikaanipuolue, joka ajautui riitaisan kampanjan aikana lähestulkoon hajoamisen partaalle.
Republikaaneissakin on niitä, jotka tuomitsivat Trumpin puheet vaalikampanjan aikana. Trumpin todellisista poliittisista linjauksista riippuu, nouseeko republikaanipuolueen sisältä häntä vastustava oppositio.
Hänen aikomuksensa käynnistää massiiviset infrastruktuurihankkeet ja toteuttaa yhtä aikaa isot veronkevennykset uppoavat hyvin hänen peruskannattajakuntaansa, mutta voivat olla karvasta kalkkia republikaaneille, joille velkaelvytys on perinteisesti ollut punainen vaate.
Tulevat viikot kertovat lisää siitä, millainen presidentti Donald Trump aikoo olla.
Vähemmistöjen pelkona on, että Trumpin voitto normalisoi rasistisen kielenkäytön ja kärjistää eri väestöryhmien välisiä ristiriitoja. Trumpin kannattajat puolestaan odottavat hänen ensisijaisesti toteuttavan lupauksensa tuoda teollisuustyöpaikat takaisin Yhdysvaltoihin.
Varmaa on vain se, että Trump saa johdettavakseen kaksi eri Amerikkaa. Hänestä itsestään riippuu, onko Yhdysvallat neljän vuoden päästä yhtenäisempi vai entistäkin syvemmin kahtiajakautunut maa.