Suomen Beirutin-suurlähettiläs pitää myös alueellista kostoiskua mahdollisena Hizbollah-johtajan kuoleman jälkeen
Yli 30 vuotta äärijärjestö Hizbollahia johtaneen Hassan Nasrallahin kuolema on valtava takaisku paitsi Hizbollahille, myös koko vastarinnan akselille, arvioi Suomen Beirutin-suurlähettiläs Anne Meskanen.
Vastarinnan akselilla tarkoitetaan Iran tukemia aseellisia ryhmiä, joihin kuuluvat muun muassa Hizbollah, Hamas ja Jemenin huthit.
Israel ilmoitti lauantaina Nasrallahin kuolleen Israelin iskuissa Libanonin pääkaupunkiin Beirutiin. Hizbollah on pitänyt siellä Dahiehin lähiössä päämajaansa vuosikymmeniä. Hizbollah vahvisti kuolinuutisen muutama tunti myöhemmin.
– Hän on ollut tällainen, voisiko sanoa jumalallinen johtaja, Meskanen luonnehtii STT:lle.
– Hänen kuolemansa on valtaisa isku Hizbollahille myös Libanonin sisäpolitiikan kannalta. Tämänkaltaisen tappion korjaaminen tulee viemään aikaa.
Israel sanoo surmanneensa myös suurimman osan Hizbollahin muista korkea-arvoisista johtajista. Myös Meskasen saamien vahvistamattomien tietojen mukaan tuoreissa iskuissa olisi kuollut Nasrallahin lisäksi monta muutakin johtajaa.
Viikon aikana on myös pohdittu kiivaasti sitä, aikooko Israel toteuttaa maahyökkäyksen, ja jos, niin milloin.
Nasrallahin surman jälkeen Meskanen arvioi tuoreeltaan, että tilanne voi edetä kahdella tavalla.
Ensimmäinen vaihtoehto on, että Israelin johto pitää Nasrallahin surman jälkeistä hetkeä tuhannen taalan paikkana toteuttaa maaoperaatio. Toisaalta Israel saattaa Meskasen mukaan myös katsoa massiivisen ilmaiskukampanjansa jatkamisen riittävän Hizbollahin nujertamiseen.
– Sotilaslähteiden mukaan Israelin asevoimat ei vielä olisi keskittänyt riittävää voimaa pohjoisrajalle, jotta operaatio alkaisi lähipäivinä, Meskanen sanoo.
Hän pitää mahdollisena myös sitä, että Nasrallahin surma johtaisi myös vastarinnan akselin tekemään alueelliseen kostoiskuun.
– Onko sellainen kynnys ylitetty, että he ryhtyvät toimenpiteisiin? Tilanne on erittäin epäselvä ja täynnä kysymyksiä.
Vaikka Nasrallahin kuolema on valtava isku muiden tappioiden päälle, ei se Meskasen mukaan tarkoita, että Hizbollah olisi hävitetty.
– Tällaista ideologista liikettä ei panna polvilleen sotilaallisin keinoin.
Vielä perjantaiaamuun asti Beirutin tunnelmista raportoidessaan Meskanen kuvaili tilannetta Beirutissa rauhalliseksi.
Hermostuneisuus ja jännitteisyys ovat toki kasvaneet viimeviikkoisista hakulaite- ja radiopuheliniskuista lähtien ja erityisesti kuluneen viikon aikana Israelin jatkaessa iskujaan Libanoniin, Meskanen kertoo.
Israel iski voimalla Beirutin keskustan eteläpuolella sijaitsevaan Dahiehin lähiöön perjantaina alkuillasta. Israel on tällä viikolla tehnyt useita iskuja Beirutin eteläosiin, mutta perjantain hyökkäys oli mittakaavaltaan ylivoimaisesti suurin. Ilmaiskut alueelle ovat jatkuneet myös tänään.
Perjantain pommitukset ovat Meskasen mukaan kiristäneet kaupungin tunnelmaa entisestään. Paikallisten kanssa puhuessa vaikutelma on selvä: täällä on nyt sota.
– Siitä ei pääse mihinkään, vaikka tietyissä osissa Beirutia se sota ei näy. Mutta kyllä ihan oikeasti puhutaan siitä, että täällä on nyt käynnissä sota, Meskanen sanoo.
Eilisten iskujen alkaessa Meskanen oli lähellä kotiaan, joka sijaitsee linnuntietä noin viiden kilometrin päässä Dahiehistä.
– Se valtaisa räjähdys kuului todella hyvin ja tuntui siltä, että se on lähellä, hän kuvailee.
Myös savupilvet näkyivät suurlähettilään asunnolle asti.
Iskujen seuraukset näkyivät myös Beirutin keskustassa tänä aamuna, kun Meskanen kävi aamulenkillään. Merenrannan läheisyyteen oli ilmaantunut eilisen alkuillan jälkeen valtava määrä ihmisiä, jotka olivat selvästi viettäneet yönsä ulkona.
– Käsittämättömän paljon ihmisiä on yöpynyt tuossa rantakadulla Cornichen rantojen tuntumassa, Meskanen kertoo.
Vastaavaa hän ei ennen ole Beirutissa nähnyt. Tuhansien runnotusta lähiöstä paenneiden ihmisten on kerrottu yöpyneen kaduilla.
Perjantain iskujen uhriluku ei vielä lauantaina iltapäivällä ollut tiedossa, sillä pelastustyöt olivat edelleen kesken.
Suomen Beirutin-suurlähetystön henkilökunnalla on Meskasen mukaan kaikki hyvin.
– Me olemme varautuneet kaikkeen, mutta emme ole tällä haavaa ryhtymässä evakuointiin. Siihen on vielä matkaa.
Meskanen kertoo olleensa aamulla yhteydessä myös Etelä-Libanonissa YK:n Unifil-rauhanturvaoperaatioon osallistuvien suomalaisten rauhanturvaajien komentajaan, jonka mukaan myös rauhanturvaajat voivat hyvin.
Tavallisten libanonilaisten hädästä kertoo Meskasen mukaan esimerkiksi se, että maansisäisten pakolaisten määrä on viikon aikana noin kaksinkertaistunut sadastatuhannesta yli kahteensataantuhanteen. Etelässä Israelin iskut ovat tyhjentäneet kokonaisia kyliä.
Paljon ihmisiä on hätämajoituksessa, ja myös kouluja on muutettu vastaanottokeskuksiksi, Meskanen kertoo.
Toisaalta hädän keskellä on Meskasen mukaan nähty myös hienoa keskinäistä solidaarisuutta uskontorajojen yli.
– Ihmiset luovuttavat verta ja avaavat kotinsa, yksityiset ihmiset tekevät lahjoituksia, on perustettu soppakeittiöitä ja niin edelleen. Mutta poikkeuksiakin on, esimerkiksi syyrialaispakolaisia kohtaan.
Jo ennen viimeisimpien väkivaltaisuuksien alkua Libanonin tilanne on ollut vaikea. Maa on ollut vuosia niin taloudellisen kuin poliittisen kriisin kourissa. Instituutiot ovat hiipumassa, presidenttiä ei ole, hallitus on vain virkaatekevä, Meskanen luettelee.
Nyt satoja ihmisiä on kuollut, tuhansia haavoittunut ja satojatuhansia joutunut pakenemaan kotoaan.
– Maalle, joka aikaisemminkaan ei ollut kauhean kaksisissa kantimissa, kyllä tämä on suuri haaste, Meskanen sanoo.
Meskasen mukaan on selvää, että sotilaallinen ylivoima yhteenotossa on Israelilla. Hizbollah on myös ei-valtiollinen toimija, mikä tekee siitä Meskasen mukaan hyvin yllätyksellisen. Maahyökkäyksen tapahtuessa sillä olisi lisäksi puolellaan kotikenttäetu.
– Kukaan ei tunnu myöskään ihan tarkkaan hahmottavan, kuinka pitkälle kehitetty heidän tunneliverkostonsa on, Meskanen sanoo.
Myös Hizbollahin asearsenaalin todellinen koko on Meskasen mukaan arvoitus.
Libanonin heikolla hallinnolla ei Meskasen mukaan ole konfliktissa käytännössä minkäänlaista roolia konfliktissa.
– Silloin 7. lokakuuta, kun Hizbollah aloitti tämän hyökkäyksen, ei sitä päätetty maan parlamentissa.
Hizbollah aloitti rakettitulen Pohjois-Israeliin viime lokakuussa pian Hamasin hyökättyä Israeliin Gazasta.