Asiantuntijat: Trump voisi aiheuttaa toisella kaudellaan taantuman – "Selvä kasvua painava ja inflaatiota nostava vaikutus"
Yhdysvallat on maailman suurin talous, jonka presidentinvaalien tuloksella on suuri vaikutus koko maailmantalouteen, myös Suomeen. Etenkin, kun demokraattien Kamala Harrisin ja republikaanien Donald Trumpin talouspoliittisissa linjoissa on tuntuvia eroja.
STT kysyi suomalaisasiantuntijoilta, millaisia muutoksia Yhdysvaltain talous- ja kauppapolitiikkaan olisi tiedossa riippuen siitä, kumpi ehdokkaista pääsee Valkoiseen taloon tammikuussa 2025.
Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan lähtöoletuksena on, että Harris jatkaisi pitkälti nykyisen presidentin Joe Bidenin linjoilla. Hän on tehnyt vaalikampanjassaan tiettyjä pienemmän kokoluokan avauksia, mutta kaikkiaan Harrisin talousagendan yksityiskohdista tiedetään suhteellisen vähän.
Trumpin lupaamista toimista taas tiedetään enemmän, ja muutokset olisivat paljon suurempia.
Von Gerich muistuttaa, että kongressi asettaa reunaehdot kummankin ehdokkaan mahdollisuuksille toteuttaa talouspoliittista linjaansa, minkä vuoksi kongressivaalien tuloksella on suuri merkitys.
– Jos kongressi on jakautunut vaalien jälkeen, eikä kongressin enemmistö ole presidentin tukena, silloin ei varmasti päästä toimissa edes puolitiehen, von Gerich sanoo.
Trumpilla on paremmat mahdollisuudet saada hallintoon niin sanottu värisuora, koska senaatissa republikaanienemmistö näyttää todennäköiseltä. Harrisin voittaessa on suuri todennäköisyys jakautuneelle kongressille.
– Jos Trump voittaa, on todennäköisempää että tulee suurempia muutoksia, jo kongressin valtasuhteiden takia.
Trump pystyy toteuttamaan monet keskeisistä vaalilupauksistaan myös ilman kongressin tukea. Tällaisia ovat esimerkiksi lisätullit tuontituotteille, tiukemmat maahantulorajoitukset ja kevyempi sääntely.
Trump kiihdyttäisi kauppasotaa Kiinan kanssa. Hän on puhunut hyvinkin suurista tulleista kiinalaisille tuotteille, ja yleisestä 10 prosentin tullista kaikille tuotteille.
– Jos nämä menisivät lupausten mukaisina läpi, niillä olisi kyllä selvä kasvua painava ja inflaatiota nostava vaikutus, von Gerich sanoo.
Hän ei usko, että Trumpin tullit menevät sellaisenaan läpi, vaikka kongressi olisikin republikaanien hallinnassa.
Jos nämä menisivät lupausten mukaisina läpi, niillä olisi kyllä selvä kasvua painava ja inflaatiota nostava vaikutus.
Jos tiukka maahanmuuttolinja menisi lupausten mukaisena läpi, sillä olisi merkittävä vaikutus työvoiman saatavuuteen Yhdysvalloissa. Silloinkin vaikutus kasvuun olisi negatiivinen ja inflaatioon nostava. Pahimmillaan talous voisi jopa ajautua taantumaan.
– Jos Yhdysvaltain työmarkkinatilanne on vielä siinä vaiheessa tiukka, voi olla että inflaatiosta tulisi jossain määrin uudelleen ongelma. Se vähintään pysäyttäisi koronlaskut (keskuspankki) Fediltä, ja sitä kautta tulisi taloudelle painetta.
Finanssipolitiikan puolella suurin kysymys on, mitä tapahtuu suurille veronalennuksille, jotka Trump ajoi läpi presidenttikautensa alussa 2017. Veronalennukset erääntyvät henkilöverotuksen osalta vuoden 2025 lopussa.
– Jos niiden annetaan erääntyä, sillä on iso negatiivinen vaikutus talouteen. Trumphan on käytännössä luvannut, että hän jatkaa näitä täysimääräisenä, von Gerich sanoo.
Trumpin ensimmäisellä kaudella Yhdysvaltain taloudella meni varsin hyvin, ja vuoden 2017 veronalennukset tukivat kasvua. Nyt Trump on puhunut muun muassa yritysverotuksen lisäkevennyksestä.
Tällä kertaa varaa uusiin veronalennuksiin on kuitenkin vähemmän, sillä Yhdysvaltain budjettivaje on kasvanut huomattavasti.
– Ehkä Trumpinkin lupauksissa vähän heijastuu se, että hän lupailee huomattavasti vähemmän kevennystä finanssipolitiikkaan kuin 2016 vaalien jälkeen.
Von Gerich uskookin, että Trumpin nettovaikutus talouteen olisi tällä kertaa negatiivinen. Tullit ja maahanmuuttokiristykset painaisivat kasvua, eikä finanssipolitiikkaa silti olisi varaa juurikaan keventää.
– Regulaation keventäminen toki auttaisi jonkin verran, mutta varmaan nettovaikutus jäisi kuitenkin negatiiviseksi kasvulle, von Gerich arvioi.
– Hän kampanjoi kasvumyönteisyydellä, mutta monet näistä toimista ovat sellaisia, jotka todennäköisesti johtaisivat vastatuuleen kasvulle ennemminkin kuin tukisivat kasvua. Vaikea nähdä, että tullejakaan kukaan muu lopulta maksaisi kuin yhdysvaltalainen kuluttaja tai yhdysvaltalaiset yritykset.
Trumpin talouspolitiikkaan liittyy muitakin riskejä. Hän on esimerkiksi uhannut puuttua keskuspankin itsenäisyyteen.
– Kuinka pitkälle hän olisi valmis viemään tällaisia toimia, se jää nähtäväksi. Mutta riskejä löytyy, von Gerich sanoo.
Harrisin lupaamista toimista monet ovat sellaisia, jotka vaatisivat toteutuakseen kongressin tuen. Hän on ajanut esimerkiksi lapsilisän korotusta, yritysveron kiristyksiä, sosiaaliturvan parannuksia, maksettua vanhempainrahaa ja tukea ensiasunnon ostajille.
Ehdottamassaan hintasääntelyn lisäämisessä Harris voisi von Gerichin mukaan edetä myös ilman kongressia. Ehdotus on kuitenkin saanut ekonomisteilta niin paljon kritiikkiä, että on epävarmaa, haluaisiko hän todella viedä sitä läpi.
EK:n kauppapolitiikan johtajan Timo Vuoren mukaan Harrisiin liittyvä ennakoitavuus olisi markkinoille mieleen.
– Samaan aikaan markkinat varmaan miettivät, onko tässä Harrisin paketissa kasvun eväitä. Sitä on vähän vaikea ehkä nähdä, Vuori sanoo.
Yhdysvallat on noussut viime vuosina Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi, ja Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa maiden sidettä. Muutokset Yhdysvaltain linjassa tuntuvat myös suomalaisyrityksissä.
Vuori näkee, että molempien ehdokkaiden voittoon liittyy mahdollisuuksia ja riskejä Suomen talouden ja viennin osalta.
Harris olisi kokonaisuudessaan ennakoitavampi presidentti, joka jatkaisi Bidenin linjoilla kauppasuhteissa. Hän myös jatkaisi vihreän siirtymän infrastruktuurihankkeita, jotka tarjoavat markkinoita myös suomalaisyrityksille.
Vuori huomauttaa, että kumpi tahansa vaalit voittaa, protektionistinen suuntaus Yhdysvalloissa on vahva. Republikaanit ovat kääntäneet selkänsä perinteiselle vapaakauppamyönteisyydelleen. Vapaakauppasopimusta EU:n kanssa on turha odottaa Harrisinkaan aikana, koska ammattiliitot sitovat demokraattien käsiä kauppapolitiikassa.
– Yhdysvaltain ay-liikkeen tuki on heille aina merkittävää, ja ay-liike kokee, että kaikki tällaiset avaukset voisivat viedä heidän työpaikkojaan, Vuori sanoo.
Harris sen sijaan jatkaisi teollisuuspolitiikkaa ja tukia kotimaiselle tuotannolle.
Suomalaisille vihreän siirtymän ja puhtaan teknologian ratkaisuille on Yhdysvalloissa kysyntää, eikä se Vuoren mukaan lopu, oli presidenttinä kuka tahansa.
– Trumpin aikana ilmastotoimet ja vihreä kasvu varmasti vetäisivät jollain tavalla henkeä, Vuori sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että osavaltioilla on Yhdysvalloissa paljon valtaa.
– Vaikka liittovaltio ja presidentti pystyvät vaikuttamaan moneen asiaan, he eivät pysty katkaisemaan vaikkapa Texasin muuttumista öljyosavaltiosta ICT- ja vihreän kasvun osavaltioksi, Vuori toteaa.
– Yrityksissä on vahva into Yhdysvalloissakin olla resurssi- ja energiatehokkaita ja ilmastoneutraaleja, ei sitä Trump pysty pysäyttämään omilla toimillansa.
Myös suomalaiselle puolustusteollisuudelle voi avautua tilaisuuksia, jos Trumpin patistelu saa Nato-maat lisäämään entisestään investointeja puolustukseensa.
Trumpin kauppasodissa suomalaiset saattaisivat kuitenkin joutua sijaiskärsijöiksi.
– Mitä enemmän Trump laittaa tulleja, sitä enemmän suuri häviäjä on suomalainen pk-yritys, joka ei voi siirtää tuotantoa Yhdysvaltoihin. Jos on ollut suoravientiä, kyllä niistä tulleista kärsii ja saattaa menettää markkinaa, kun hintakilpailukyky ei toimi, Vuori sanoo.
Suurilla suomalaisyrityksillä tulliriski on pienempi, koska niillä on Yhdysvalloissa tytäryhtiöitä ja paikallista tuotantoa.
Trumpiin liittyvät geopoliittiset riskit ovat Harrisia suurempia sekä maailmantalouden että Suomen kannalta. Jos Trump esimerkiksi heikentää Yhdysvaltain sitoutumista Natoon, se voi Vuoren mukaan kasvattaa Suomen maariskiä ulkomaalaisten sijoittajien silmissä.
Muutenkin Trumpin paluu presidentiksi voisi nykyisessä maailmantilanteessa aiheuttaa epävarmuutta talouteen. Von Gerich sanoo, että Trump voisi olla ulkopolitiikassa vielä arvaamattomampi kuin ensimmäisellä kaudellaan.
– Jos hän vetäisi vielä rajumpaa linjaa ulkopolitiikassa, se voisi johtaa aikamoisiin heilahduksiin ja epävarmuuteen taloudessa ja markkinoilla. Tällaiset riskit ovat huomattavasti pienempiä, jos Harris voittaa.