Tutkija: Näin pidät aivot nuorempina ja joustavampina – "Koskaan ei ole liian myöhäistä"
Uuden oppiminen ei automaattisesti hankaloidu iän myötä, vaan oppimiseen vaikuttaa moni asia, sanoo Helsingin yliopiston yliopistonlehtori ja kognitiotieteilijä Tanja Linnavalli. Lapsilla ja nuorilla on valtava ”härdelli” aivoissa ja uusia yhteyksiä hermosolujen välillä syntyy ja vanhoja kuolee pois koko ajan.
Linnavallin mukaan ikääntyessä hermosoluja syntyy vähemmän ja motoriikka hidastuu, minkä seurauksena uuden oppiminen voi muuttua hitaammaksi ja samalla myös vanhoista tavoista eroon pääseminen hankaloituu.
Käytännön tekijätkin voivat hankaloittaa oppimista. Aikuisten on yleensä lapsia vaikeampi käyttää aikaansa uuden taidon opetteluun, ja heillä on enemmän kuormitusta. Jos voimavarat ovat vähissä, opetteluun ei välttämättä riitä enää voimia.
Linnavalli huomauttaa, että koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä aloittaa uuden oppimista.
– Vaikka ei olisi tehnyt mitään uutta 30 vuoteen ja olisi 70-vuotias, uuden opettelu tekee aivoille aivan valtavan hyvää. Parasta olisi, jos jaksaisi pitää yllä positiivisen oppimisen vireen läpi elämänsä – kiinnostua uusista asioista ja opetella uutta. Tällöin aivot pysyvät joustavampina ja nuorempina, sillä niitä tavallaan jumpataan koko ajan, Linnavalli sanoo.
Helsingin yliopiston professorin ja aivotutkijan Minna Huotilaisen mukaan oppiminen muuttaa muotoaan iän myötä. Uudet taidot opitaan vanhojen taitojen päälle, mistä syystä aiemmin opitut taidot tukevat uuden oppimista – ja erityisesti silloin, kun ihminen opettelee samankaltaista taitoa, jonka hän ennestään osaa.
Esimerkiksi toisen soittimen opettelu onnistuu helpommin kuin ensimmäisen, ja sama pätee myös esimerkiksi kieliopintoihin.
– Nuorempana on helpompaa oppia aivan uudenlaisia, mihinkään aiempiin taitoihin liittymättömiä taitoja, kuten vaikkapa tietotekniikan käyttöä. Ei siis voida sanoa, että ikääntyessä oppiminen vaikeutuisi, vaan tutun kaltaisten taitojen oppiminen helpottuu ja uudenlaisten vaikeutuu, Huotilainen kuvailee.
Tunteilla on suuri merkitys asioiden oppimisessa ja mieleen painamisessa. Jos ihminen inhoaa opettelemaansa asiaa, eihän hän halua opetella sitä, sanoo Linnavalli.
Huotilaisen mukaan oppiminen muuttuu helpommaksi, jos oppimistilanteisiin saa liitettyä myönteisiä tunteita.
– Esimerkiksi nauraminen kertoo oppimiseen sopivasta tunnetilasta.
Huotilainen kertoo, että oppimista hankaloittavat pelot ja negatiiviset käsitykset itsestä oppijana. Ihmisellä voi olla esimerkiksi sitkeä ajatus, jonka mukaan hän ei ole musikaalisesti lahjakas, eikä siksi voisi oppia soittamaan mitään soitinta. Todellisuudessa harjoittelulla on lahjakkuutta suurempi rooli, sillä uutta taitoa ei opi ilman harjoittelua.
Linnavallin mukaan myös luonteella tai persoonallisuudella voi olla vaikutusta oppimiseen. Esimerkiksi sinnikkyys on valtavan hyödyllinen voimavara. Persoonallisuuspiirteistä varsinkin tunnollisuus on hyödyksi uuden taidon opetteluun tarvittavien toistojen suhteen.
Uutta taitoa oppiessa hermosolujen välille syntyy uusia yhteyksiä. Jotta uusi yhteys jää pysyväksi, vaaditaan valtavasti toistoja, jotta taidosta tulee automaatio. Joskus se voi edellyttää myös sitä, että pitää ensin päästä eroon joistakin vanhoista yhteyksistä.
Nykyään puhutaan paljon ihmisten heikentyneestä keskittymiskyvystä ja itse aiheutetusta adt-keskittymishäiriöstä. Esimerkiksi runsas älylaitteiden käyttö voi johtaa adt:hen, johon liittyy samankaltaisia oireita kuin adhd:hen.
Ihmiselle voi tulla esimerkiksi levottomuutta ja kyvyttömyyttä pitkäjänteiseen työskentelyyn, mistä taas voi seurata stressiä ja ylivirittyneisyyttä. Adt:stä eroon pääseminen usein edellyttää omien toimintatapojen muuttamista.
Linnavalli vahvistaa, että keskittymiskyvyllä on suuri merkitys uuden oppimisessa. Hän ei ajattele, että sosiaalisen median ja älypuhelimien poisto parantaisi automaattisesti kaikkia maailman ongelmia, mutta uskoo, että niiden käyttöä olisi syytä rajoittaa – varsinkin lapsilla ja nuorilla.
– Meidän aikuistenkin on välillä vaikea pystyä keskittymään mihinkään, kun ne vievät huomiomme. Toiminnanohjauksen taidot kehittyvät noin 25-vuotiaaksi asti, ja ennen tätä nuoren ihmisen on aikuisia vaikeampi säädellä oppimiseen vaikuttavia keskittymisen ja tarkkaavaisuuden taitojaan.