Eduskunnan Pikkuparlamentti täytti jo 20 vuotta – muistatko, mitä purettiin alta pois?
Eduskunta sai merkittävän lisäyksen työtiloihinsa 20 vuotta sitten, kun Pikkuparlamentiksi ristitty eduskunnan lisärakennus otettiin käyttöön.
Arkkitehtitoimisto Pekka Helinin suunnittelemassa Pikkuparlamentissa on työhuoneita sekä muun muassa suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kokoushuoneet, auditorio, oikeusasiamiehen toimisto sekä Kansalaisinfo, josta voi noutaa eduskunnan materiaalia.
Syyskuussa 2004 valmistunut lisärakennus maksoi kalusteineen 56 miljoonaa euroa. Talo oli valtioneuvos Riitta Uosukaisen pitkän puhemieskauden suurin aikaansaannos, joskin Uosukainen ehti itse eläkkeelle ennen rakennuksen valmistumista.
Eduskunnan tarve lisätiloille oli aikanaan suuri, mutta lisärakennuksellakin oli vastustajansa. Näkyvin heistä oli kokoomuslainen valtiovarainministeri Sauli Niinistö joka lopulta äänestikin eduskunnassa hanketta vastaan joulun 2000 alla.
Etukäteen oli arvioitu, että muutamat eduskunnan takapenkkiläiset vastustavat hanketta, mutta ministerin kanta oli yllätys. Niinistön temppu tuohdutti kansanedustajia laajalti. Vihreiden Anni Sinnemäki nousi otsikoihin käytyään äänestyksen jälkeen näyttämässä Niinistölle keskisormea eduskunnan tupakkahuoneessa.
Niinistön äänestyskäyttäytyminen johti lukuisiin arviointikokouksiin ja tavattomaan määrään päivittelyä eduskunnan käytävillä ja kuppilassa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz joutui kovaan myllytykseen kerrottuaan etukäteen muille ryhmille, että kokoomus ja eritoten Niinistö pysyvät ruodussa. Toisen kokoomusministerin Kimmo Sasin liittyminen Niinistön rintamaan tuli täytenä yllätyksenä sekin.
Kokoomuksen ylimääräisessä ryhmäkokouksessa asiasta nousi kova myräkkä. Zyskowicz kokosi ryhmän kannaksi, että kokoomus seisoo lisärakennuksen ja budjettisovun takana, eikä hyväksy Niinistön ja Sasin menettelyä. Viesti vietiin muihin ryhmiin ja Sasi pyysi ryhmältään anteeksi äänestyskäyttäytymistään.
Niinistöstä tuli tiettävästi ensimmäinen valtiovarainministeri, jota oma ryhmä on nuhdellut hallituksen esitystä vastaan äänestämisestä budjettia käsiteltäessä.
Oppositiossa olleen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen purki pettymystään kokoomuksen ryhmään. Hänen mukaansa kokoomusryhmän johto oli houkutellut kaikki muut hankkeen taakse lupaamalla ryhmänsä pysyvän ruodussa. Keskusta piti äänestyksen jälkeen ryhmäkokouksen, jossa Niinistö sai kuulla kunniansa.
Niinistö herätti tuohtumusta myös demarileirissä. SDP:n ryhmäjohtaja Antti Kalliomäki katsoi, että kokoomus saa selvittää asian keskuudessaan.
Lisärakennus sai nimensä paikalla vuodesta 1973 sijainneelta kesäravintola Pikkuparlamentilta. Paikka oli sijaintinsa vuoksi poliitikkojen suosiossa, mutta rakennus oli rakenteiltaan heppoinen 1970-luvun arkkitehtuurin edustaja.
– Elokuun tummuvina ja lämpiminä iltoina se tuntui ihan mannermaiselta paikalta, aivan kuin olisi ollut jossain keskieurooppalaisessa kaupungissa. Kiva valaistus ja se että tuntui kuin olisi ollut ulkona ja sisällä samaan aikaan oli ihan huippua, Georg Jori Wrede kirjoittaa Facebookin Helsinki vanhoissa kuvissa -sivustolla.
Ravintola purettiin syksyllä 2001.
Pikkuparlamentin koristelemiseksi järjestettiin aikanaan Suomen kaikkien aikojen laajin taidekilpailu. Sisustuksessa käytettiin Suomessa esiintyviä kivi- ja puulajeja; tervaleppä, mänty, kuusi, koivu, vaahtera, saarni – jopa tontilla kasvaneet mustapoppelit hyödynnettiin.
Pikkuparlamentin edessä on Eila Hiltusen veistos Menneen ritarit, joka paljastettiin yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden muistomerkkinä osana eduskunnan 100-vuotisjuhlallisuuksia. Sisäänkäynnin vieressä on Jukka Lehtisen teräsveistos Oma maa mansikka. Veistos on sijoitettu altaaseen, johon on istutettu aluskasvillisuudeksi ahomansikkaa.
Viimeisimpänä taideteoksena Pikkuparlamentin edustalle valmistui Kirsi Kaulasen suunnittelema presidentti Mauno Koiviston muistomerkki vuonna 2023.