Eutanasiasta saatava ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta kunnioittava ratkaisu, vaatii keskustan Mika Riipi
Kysymykseen eutanasiasta tulisi viimein saada ihmisarvoa ja ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittava ratkaisu, katsoo keskustan kansanedustaja Mika Riipi.
Riipi näki torstai-iltana eduskunnan keskustelussa eutanasian laillistamista vaativasta kansalaisaloitteesta, että eutanasiassa on kyse laajasta eettisiin ja osin arvoperusteisiin näkökohtiin liittyvästä asiasta.
– Sitä ei kuitenkaan pidä mitenkään mystifioida, vaan kuten useat kansainväliset ratkaisut ja esimerkit osoittavat, on löydettävissä selkeitä, käytännöllisiä ja eettisesti kestäviä ratkaisumalleja, Riipi muistutti.
Keskustaedustaja huomautti, että vaikka edellisen eduskuntakäsittelyn pohjalta istunut laajapohjainen päässyt yksimielisyyteen eutanasiasta, se esitti kuitenkin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja vain muutama vuosi sitten.
Rimpi piti kansanvallan ja poliittisen päätöksentekojärjestelmän hyväksyttävyyden näkökulmista kestämättömänä, jos vuodesta toiseen ja vaalikaudesta toiseen suomalaisten todellisena ja vakavana pitämään ongelmaan ei pystytä löytämään lainsäädännöllistä tai yhteiskuntapoliittista ratkaisua.
– Näin ollen toivon, että tämän kansalaisaloitteen käsittely otetaan nyt tässä talossa vakavasti ja sosiaali- ja terveysvaliokunta aidosti pyrkii löytämään asiassa myös ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavan ratkaisun, kuten laaja enemmistö suomalaisista toivoo.
Toinen keskustelussa puheenvuoron käyttänyt keskustan edustaja Hanna-Leena Mattila piti ensijaisena palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämistä.
– Voisiko se olla niin hyvä, ettei eutanasiaa tarvitsisi edes miettiä, ja toteutuuko saattohoito kunniallisesti kaikkialla Suomessa?
Mattila kertoi, että hänen isoäitinsä sairastaessa 1980-luvun loppupuolella hänen kivunlievitystään rajoitettiin kohtuuttomalla tavalla.
– Mummon huutaessa kovissa kivuissa ei morfiinia annettu. Perusteluna kerrottiin, että hän voi tulla siitä riippuvaiseksi. Muistan nuorena ylioppilastyttönä ihmetelleeni, mitä sillä olisi ollut väliä, vaikka olisikin tullut riippuvaiseksi, kun mummo oli jo kuolemansairas ja eli elämänsä viimeisiä hetkiä. Viimeinen mummon näkeminen jäi karmeana kokemuksena mieleeni. Vika ei tietenkään ollut hoitajien vaan tuon ajan ohjeistuksen.
Mattilan mukaan hoito-ohjeistus oli toisenlainen jo 2000-luvun alkupuolella, kun hänen äitinsä eli syöpäsairaana elämänsä viimeisiä kuukausia.
– Raaheen oli tuolloin hiljattain perustettu kotisairaanhoitoa antava Gellman-tiimi, joka kävi kotona äitini luona säännöllisesti, eikä kivunlievityksessä kitsasteltu. Mieleeni jäi inhimillinen ja potilaan toiveita kuunteleva hoitokäytäntö. Meille läheisille oli tärkeää, ettei rakkaamme kärsinyt kohtuuttomasti vaan elämä oli riittävän hyvä myös niissä surullisissa olosuhteissa.
Mattila sanoi ymmärtävänsä kansalaisaloitteen tekijöitä ja syitä, miksi aloite on laadittu. Hänen mukaansa nykylääketiede mahdollistaa kuitenkin tehokkaan kivunlievityksen pitkälle niin, ettei elämän loppuvaiheen vaikeassa sairauden tilassa tarvitse välttämättä olla sietämätön ja kestämätön.
Keskustaedustajan mukaan eutanasian salliminen kansalaisaloitteessa esitetyillä ehdoilla voi mahdollistaa myös tilanteita, joissa henkilö pyytää eutanasiaa enemmän muiden kuin omasta toivomuksestaan.
– Oma näkemykseni on, että ihmisellä pitäisi olla vakavan sairauden tilanteessa oikeus kunnialliseen saattohoitoon ja niin hyvään kipuja lievittävään hoitoon kuin nykyajan lääketieteellisin keinoin on mahdollista, hän painotti.
Kansalaisaloitteessa ehdotetaan eduskunnalle, että se antaisi hallitukselle tehtäväksi ryhtyä valmistelemaan lakia eutanasian ja lääkäriavusteisen lääkkeellisen kuoleman sallimiseksi.
Kristillisdemokraattien edustajat vastustavat aloitetta tiukasti ja vihreissä ja vasemmistoliitossa sille löytyy laajaa tukea. Muiden puolueiden tilanne on lähetekeskustelun perusteella monisyisempi, koska edustajat saavat asiassa menetellä oman vakaumuksensa mukaan ja monella kannanmuodostus on vielä alkutekijöissään.