Äärijärjestö Isisin koordinoitu isku Euroopassa ei ole juuri nyt todennäköinen, arvioi supo – yksi asia voi antaa polttoainetta järjestölle
Äärijärjestö Isis on kuluvan vuoden aikana jälleen yhdistetty useisiin iskuihin tai niiden yrityksiin Euroopassa.
Viimeisin Isikseen mahdollisesti kytköksissä oleva isku tapahtui elokuun loppupuolella Saksassa. Kolme ihmistä kuoli ja useita haavoittui Saksan Solingenin kaupungissa veitsi-iskussa. Isis on sanonut olevansa iskun takana, mutta tietoa ei ole vahvistettu.
Suojelupoliisin (supon) arvion mukaan Isis ei kuitenkaan pystyisi tällä hetkellä toteuttamaan koordinoitua iskua Euroopassa.
Supon erikoistutkija Anna Santaholman mukaan Isis on heikentynyt huomattavasti Syyriassa ja Irakissa, kun tilannetta verrataan vuotta 2019 edeltävään aikaan, jolloin Isis pyrki perustamaan kalifaatin eli islamilaisen valtion näihin maihin.
– Isis menetti maa-alueensa. Tämän myötä äärijärjestö on alkanut korostaa alueellisten siipien itsenäistä toimintaa. Näistä yksi keskeisimmistä on Afganistanissa ja Pakistanissa toimiva Isis-K, johon liittyviä iskuhankkeita on esiintynyt viime aikoina Euroopassa, erikoistutkija sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa tilanne ei ole kuitenkaan samanlainen kuin vuotta 2019 edeltävänä aikana.
– Kalifaatin julistaminen innosti yksittäisiä ihmisiä tekemään iskuja Euroopassa ja sitten julistautumaan iskun kautta kalifaatin kannattajiksi. Tällainen oli tilanne esimerkiksi Turun vuoden 2017 terrori-iskussa.
Lähi-idän tilanne ja esimerkiksi Koraanien polttojen kaltaiset tapahtumat voivat Santaholman mukaan nopeastikin saada vastareaktioita aikaan niin yksittäisissä toimijoissa kuin pienissä ryhmissäkin.
– Emme kuitenkaan näe, että mikään näistä alueellisista siivistäkään pystyisi tällä hetkellä toteuttamaan ison kaavan iskun Euroopassa, Santaholma sanoo.
Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki arvioi, ettei Isis ole merkittävästi uudelleen voimistunut Euroopassa.
– En näe, että ainakaan nyt olisi tapahtumassa Isisin uutta nousua, Ruohomäki sanoo STT:n haastattelussa.
Myös Ruohomäki nostaa esille, että Isis on selkeästi heikentynyt Irakissa ja Syyriassa sen jälkeen, kun kalifaatti kukistui Isisin vastaisen koalition myötä.
– Kun kalifaatti kukistui, hiipui sen vetovoima dramaattisesti. Irakin ja Syyrian raja-alueilla on vielä olemassa Isisin soluja, mutta ne ovat heikentyneet merkittävästi.
Ruohomäki lisäksi huomauttaa, että useita äärijärjestön johtohahmoja on surmattu tai vangittu, mikä osaltaan vaikeuttaa Isisin mahdollisuuksia voimistua.
Lähi-idän tapahtumat voivat tutkijan arvion mukaan kuitenkin hyödyttää Isisiä, vaikka Isis ei Gazassa olekaan läsnä.
– Se, mitä tapahtuu Gazassa, antaa polttoainetta radikaali-islamististen ryhmien narratiiveille.
Jos Lähi-idän tilanne eskaloituisi ja laajentuisi entisestään, voisi se Ruohomäen mukaan samalla luoda uuden nousun mahdollisuuden Isisille.
Supon Santaholman mukaan radikaali-islamistinen terrorismi on edelleen useissa Euroopan maissa ensisijainen uhka, sillä Euroopassa on vieläkin Isisin kannattajia ja verkostoja.
– Verkostoja osaltaan vahvistaa se, että vankiloista on vapautunut tai on lähivuosina vapautumassa Isisin kannattajia. Syyrian ja Irakin konfliktin aikana tuomittiin paljon ihmisiä vankeusrangaistuksiin.
Supo on Santaholman mukaan kiinnittänyt viime aikoina huomiota siihen, että useissa maissa on otettu kiinni alaikäisiä, joiden epäillään olleen mukana iskusuunnitelmissa.
– Alaikäisten värvääminen on nyt trendi, ja tässä verkkoyhteisöllä on keskeinen rooli.
Ruohomäki nostaa yhdeksi mahdolliseksi värväyspaikaksi myös Syyriassa sijaitsevan al-Holin leirin, jossa on edelleen suuri määrä Isisiin jollain tavalla kytköksissä olevia ihmisiä. Leirin tyhjentäminen auttaisi Ruohomäen arvion mukaan huomattavasti estämään Isisin voimistumista.
– Se toimii nyt potentiaalisena värväyspesäkkeenä.
Kuluvan vuoden tuhoisin terrori-isku Euroopassa tapahtui maaliskuussa Venäjällä, kun vajaat 150 ihmistä kuoli ja satoja haavoittui. Konserttisaliin Moskovassa tehdyn iskun takana oli myös nimellä Vilayat Khorasan tunnettu Isis-K.
Isis-K:n perustivat vuonna 2015 Pakistanin Talebaniin pettyneet jäsenet, jotka innoittuivat alueelle levinneestä Isisistä ja omaksuivat vieläkin väkivaltaisemman version islamintulkinnasta.
Isis-K voimistui sen jälkeen, kun Yhdysvallat veti joukkonsa pois Afganistanista kesällä 2021 ja äärijärjestö Taleban palasi maan johtoon.
YK arvioi elokuussa, että juuri Isis-K muodostaa Euroopalle tällä hetkellä suurimman terroristisen uhan ja liike jatkaa voimistumistaan. Taleban-hallinto on puolestaan sanonut, että se on saanut Isis-K:n Afganistanissa lähes täysin lamautettua.
Ruohomäen mukaan Taleban on aidosti taistellut Isis-K:ta vastaan.
– Mutta täytyy muistaa, että Afganistan on valtava ja vuoristoinen maa. Raja-alueet ovat katvealueita, joihin Isis-K on pesiytynyt.
Ruohomäki kuitenkin arvioi, ettei lyhyellä tai keskipitkälläkään aikavälillä ole odotettavissa, että Afganistanista muodostuisi alustaa kansainväliselle terrorismille.
Isis-K:n pesiytyessä Afganistanin ja Pakistanin rajamaastoon on emojärjestö Isis siirtynyt Ruohomäen mukaan entistä enemmän toimimaan Afrikkaan ja voimistunut siellä.
– Isis toimii nyt ennen kaikkea Saharan eteläpuolisessa Afrikassa Sahelin alueella mutta myös Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Mosambikissa.
Ruohomäki myös huomauttaa, että vaikka Euroopassakin on tehty iskuja, on niitä tehty kuitenkin vähemmän kuin Afrikassa tai vuotta 2019 edeltävänä aikana.
– Isis-K:n tekemiä terrori-iskuja ja ylipäätään radikaali-islamististen ryhmien iskuja tapahtuu koko ajan Sahelin alueella sekä edelleen myös Irakin alueella. Yksittäisiä iskuja (Euroopassa) ei voi toki millään vähätellä, mutta perspektiivi täytyy säilyttää.
Supon mukaan viimeaikaiset terrori-iskut Euroopassa tai niiden yritykset eivät ole vaikuttaneet Suomen terrorismin uhka-arvioon. Terrorismin uhka Suomessa on edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut.
– Olemme nykyisessä uhkatasossa huomioineet, että yksittäiset toimijat tai pienryhmät voivat ryhtyä suunnittelemaan iskua, Santaholma sanoo.
Hänen mukaansa radikaali-islamistinen terrorismi näyttäytyy Suomessa tällä hetkellä pääosin tukitoimintana, kuten rahoittamisena ja propagandan levittämisenä verkossa.
– Tämä ei toki poissulje sitä, että yksittäiset toimijat voivat ryhtyä iskuhankkeisiin, mikäli he inspiroituvat esimerkiksi muualla tehdyistä iskuista.