Pitkään oikealle valunut Elon Musk on ottanut avoimen roolin puoluepoliittisena äänitorvena
Jos on avannut viime aikoina viestipalvelu X:n (entinen Twitter), on käyttäjälle tarjotun fiidin yksi ensimmäisistä julkaisuista ollut tavallisesti palvelun omistajan, miljardööri Elon Muskin.
Usein nämä viestit ovat olleet avoimen poliittisia ja ilmaisseet tukea Yhdysvaltain republikaanipuolueen presidenttiehdokkaalle Donald Trumpille ja kritiikkiä demokraattien ehdokkaalle Kamala Harrisille.
Muskista on kuoriutunut avoin Trumpin kannattaja sen jälkeen, kun entinen presidentti yritettiin heinäkuussa salamurhata. Hän on muutenkin ryhtynyt liputtamaan avoimesti oikeiston puolesta, kun häntä pidettiin takavuosina poliittisesti melko maltillisena ja jopa epäpoliittisena.
Suomalaistutkijat toteavat, että Muskin muutoksessa on kyse pitkäaikaisesta prosessista.
– Silloin kun hän tuli (sähköautoyhtiö) Teslan omistajana ja visionäärinä julkisuuteen, eihän hänellä tämäntyyppisiä salaliittoteorioita ja muita samalla tavalla silloin näkynyt, sanoo akatemiatutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta.
Tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta toteaa, että muutos avoimeksi Trumpin kannattajaksi ei ole tullut yllätyksenä.
– Onhan tämä tällainen hivuttautuminen nyt ollut jo vuosikausia havaittavissa hänen kohdallaan. Nyt hän ehkä pikemminkin vihdoin otti avoimesti sen roolin, mikä hänellä on jo pitkään ollut mutta mitä hän ei ole tunnustanut, eli hänestä on tullut enemmän puoluepoliittinen hahmo tässä Trumpin salamurhayrityksen jälkeisessä ajassa, Kolehmainen sanoo.
– Mutta kyllähän hän on lipunut tuohon suuntaan jo hyvin pitkän aikaa. Jakanut kaikennäköisiä laitaoikeistosta kumpuavia näkemyksiä, meemejä ja tilastoja viestipalvelussaan, ja myös ennen kuin hän sen omisti. En ole yllättynyt tästä mitenkään.
Maailman rikkaimpiin kuuluvana ihmisenä ja johtavan viestipalvelun omistajana Musk on jo melkoinen vaikuttaja maailmanpolitiikassa. Hänen vaikutusvaltaansa on alleviivannut esimerkiksi hänen roolinsa Ukrainan sodassa. Muskin avaruusyhtiö SpaceX on Ukrainan internet-yhteydelle kriittisen tärkeän Starlink-palvelun toimittaja.
Yhdysvaltain puolustushallinnon edustajat ovat sodan aikana ilmaisseet huolensa siitä, kuinka riippuvaisia Yhdysvallat ja Ukraina ovat tässä suhteessa yhden ihmisen oikuista. Muskia kohdellaankin jo usein kuin diplomaattia tai valtionjohtajaa.
Ylönen muistuttaa, että suuryritysten johtajat vahvoina yhteiskunnallisina vaikuttajina eivät ole mikään uusi ilmiö. Tällaisia olivat jo 1900-luvun vaihteessa esimerkiksi öljymiljonääri John D. Rockefeller ja niin sanotut rautatieparonit.
Digitaaliset alustat ovat nyky-yhteiskunnan perusinfrastruktuuria, ja muutamalle suurelle teknologiayritykselle on hetkessä kasaantunut huimasti vaikutusvaltaa yhteiskunnassa.
– Datan kerryttämisen tuoma monopoleja pönkittävä asema korostuu. Mitä enemmän dataa kerätään käyttäjistä, sitä paremmin pystytään tekemään algoritmeja ja uusia tuotteita tavoilla, jotka estävät muiden vastaavantyyppisten kilpailijoiden nousua, Ylönen kertoo.
– Se, miten nopeaa tämäntyyppisten alustojen nousu demokratiaamme keskeisesti vaikuttaviksi ja muovaaviksi foorumeiksi ja infrastruktuureiksi on ollut, on tietysti aika ennennäkemätöntä.
Nykyaikana on kuitenkin ollut harvinaista, että suurten teknologiayhtiöiden johtajat Yhdysvalloissa lähtevät näin avoimesti puoluepolitiikan äänitorviksi.
Muskin valuminen oikeistoon symboloi laajempaa muutosta, jossa monet perinteisesti liberaalin Piilaakson teknologiayhtiöiden johtajat ovat ryhtyneet tukemaan republikaaneja.
Kolehmainen ei usko, että Musk on henkilökohtaisesti Trumpin suuri ihailija. Ennen tätä vuotta Musk oli ilmaissut, että Trumpista pitäisi päästä jo eteenpäin.
Hän arvioi, että kyse on enemmän siitä, miten vaalitulos vaikuttaa Muskin ja hänen yhtiöidensä tulevaisuuteen. Muskille saattaisi jopa olla tarjolla jonkinlainen rooli Trumpin hallinnossa, jos tämä palaa presidentiksi.
Nykyinen presidentti Joe Biden on yrittänyt ajaa tiukempaa sääntelyä teknologiayhtiöille, mikä on yksi syy siihen, että moni Piilaaksossa on asettunut Trumpin tukijaksi.
– Jos Trump valitaan, olettaisin että hän palkitsee Muskin ja muut, ja tuskin mitään dramaattista nähdään ainakaan yhtiöiden vallan suitsimisen saralla, Ylönen arvioi.
X:llä on satoja miljoonia käyttäjiä, ja se on tärkeä poliittisen keskustelun ilmapuntari. Voiko palvelun omistajan avoimella politikoimisella olla vaikutusta Yhdysvaltain vaalikamppailuun?
Kolehmainen muistuttaa, että X on edelleen tietynlainen eliitin media.
– Sen käyttäjäkunta on tietynlaisista ammattikunnista kumpuavaa, se ei ole ollut sellainen kansan sosiaalinen media, Kolehmainen sanoo.
– Musk haluaa ajaa ajatusta, että Twitter olisi jonkinlainen kansan foorumi, jossa keskustellaan. En tiedä, onko se koskaan ollut sitä, mutta tuntuu että se on entistä vähemmän sellainen tällä hetkellä. Siinä mielessä on tosi vaikea ajatella, että ketkä suoraan päätyisivät vaikkapa kannattamaan Trumpia tässä viestipalvelussa käydyn keskustelun vuoksi.
Teknologiaa tutkinut viestinnän dosentti Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta sanoo, että sosiaalista mediaa kuvastaa tällä hetkellä pirstaloituminen. Siksi millään yhdellä palvelulla ei välttämättä ole ratkaisevaa vaikutusta julkiseen keskusteluun.
– Ihmisiä on eri paikoissa, on hakeuduttu vähän tällaisiin pienempiin, ikään kuin erikoistuneempiin verkkopalveluihin. Saatetaan olla läsnä niissä kaikissa, mutta se aktiivinen viestintä saattaa tapahtua eri paikoissa, Laaksonen sanoo.
Esimerkiksi Trump käyttää omaa Truth Social -palveluaan omille kannattajilleen viestimiseen, vaikka on tehnyt paluun myös X:ään.
X on muuttunut Muskin ostettua palvelun vuonna 2022, sekä käyttöominaisuuksiltaan että käyttäjäkunnaltaan. Laaksosen mukaan X:n henkilöityminen Muskiin on ollut harvinaisen voimakasta.
– Ainahan alustat leimautuvat omistajiinsa. Vähän sama on tapahtunut nyt kuin Metan Mark Zuckerbergin tai Telegramin omistajan Pavel Durovin kohdalla. Se on ehkä jotenkin poikkeuksellisen alleviivattua Elon Muskin tapauksessa, että hän on jotenkin todella ottanut sen omakseen. Tekee jopa mieli sanoa, että hän hankki itselleen uuden ja aika kalliin lelun ja käyttää sitä aika häikäilemättömästi myös omiin tarkoituksiinsa, Laaksonen näkee.
Laaksosen mukaan Twitterissä oli ennen omistajanvaihdosta tapahtumassa hyvää kehitystä ja paljon työtä tehtiin sen eteen, että keskustelusta saataisiin siistimpää ja asiallisempaa.
– Sitten käytännössä uuden omistajan myötä kaikki tämä kehitys lyötiin ihan nollaan, ja ne kehitystyötä tehneet henkilöt saivat potkut. Siellä oli kehitetty paljon työkaluja, joita jätettiin käyttämättä. Se oli hukkaan heitetty mahdollisuus sen palvelun osalta.
Muskin aikakaudella moderointi ääriaineistoa kohtaan on löystynyt, ja X on saanut kritiikkiä toimimisesta tehokkaana disinformaation leviämisväylänä. Palveluun on Laaksosen mukaan päästetty aiemmin porttikiellon saaneita toimijoita, jotka suoltavat sinne virheellistä tai valheellista sisältöä.
X:n moderaatiossa on myös Laaksosen mukaan nähty kummallisuuksia, kun käyttäjille joukkoistettu harhaanjohtavan sisällön merkitseminen on muuttunut taistelukentäksi. Musk itsekin on jäänyt kiinni virheellisen tiedon levittämisestä.
Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että moni liberaali on siirtynyt X:stä muihin palveluihin. Heti omistajanvaihdoksen jälkeen Yhdysvalloissa nähtiin, että monien konservatiivitilien seuraajamäärät kasvoivat, kun taas liberaaleilla nähtiin joukkopakoa muille alustoille.
– Vaikka olisi kaikille vapaa sana, käyttäjäkunta ja kulttuuri ovat kuitenkin muuttuneet, Laaksonen sanoo.
Kolehmaisen mukaan monet sellaiset laitaoikeistolaiset, jotka olivat aiemmin siirtyneet Twitteristä omille pienemmille alustoilleen, ovat löytäneet takaisin Muskin X:ään.
– Monet laitaoikeiston toimijat jollain tavalla kuitenkin tunnistavat Muskissa liittolaisen. Aika monet heistä ovat palanneet X:ään ja pitävät sitä nyt semmoisena omana alustanaan.