Keskusta vaatii Vantaalta toimia kaupunkilaisten turvallisuuden parantamiseksi
Keskustan Vantaan valtuustoryhmä on tehnyt valtuustoaloitteen Vantaan turvallisuustilanteen vahvistamiseksi. Keskiviikkoiltaan mennessä aloitteeseen oli yhtynyt yli 30 valtuutettua.
Valtuustoaloitteen allekirjoittajat edellyttävät, että Vantaan kaupunki ryhtyy poikkihallinnollisesti neuvottelemaan yhdessä poliisin ja sisäisestä turvallisuudesta vastaavan sisäministeriön, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien sekä Vantaalla toimivien järjestöjen kanssa.
Tavoitteena on sopia tarvittavista lisätoimenpiteistä, joilla voidaan vahvistaa Vantaan turvallisuustilannetta.
Aloitteessa todetaan, että poliisin ylläpitämän häiriöindeksin mukaan Vantaa on Suomen turvattomin kaupunki ja tilanne on alkuvuoden 2024 aikana huonontunut merkittävästi entisestään.
Poliisin seuraama häiriöindeksi muodostuu rikoksen vakavuuden mukaan painotetuista rikos- ja tehtävämääristä suhteutettuna asukaslukuun. Mitä korkeampi indeksin arvo on, sitä enemmän on häiriötä.
Vantaalla lukema oli tammi-kesäkuussa 311,5 kun Helsingissä se oli 195,4 ja Espoossa 96,8. Indeksin vertailuvuosi on 2014, jolloin koko maan keskiarvo oli 100.
– Espoossa häiriöindeksi on siis alle sen mitä valtakunnallinen keskiarvo oli vuonna 2014. Vantalla puolestaan yli kolminkertainen. Elokuussa Vantaalla on tehty uusia poikkeuksellisia ja vakavia rikoksia ja vieläpä valoisaan aikaan, aloitteessa todetaan.
Aloitteessa huomautetaan, että Vantaan häiriöindeksi on valtuustokauden aikana kehittynyt heikompaan suuntaan. Edellisen valtuustokauden lopulla vuonna 2020 lukema oli vajaa 180. Lukema on sen jälkeen kasvanut jokaisena vuonna.
– Nykyiset toimenpiteet eivät selvästikään ole riittäneet, vaan kaupunki on aiempaa turvattomampi.
Aloitteessa muistutetaan, että Vantaan erityispiirteenä muuhun maahan verrattuna on huomioitava nuori ja monikulttuurinen väestöpohja.
– Valtakunnalliset poliisin tilastot kertovat, että alle 15-vuotiaat syyllistyvät entistä useammin niin pahoinpitelyihinkin kuin ryöstöihin. Ikäryhmän tekemien väkivaltarikosten määrä alkoi nousta vuosikymmenen alussa ja kasvu näyttää jatkuneen tänä vuonna.
Aloitteessa korostetaan kokonaisturvallisuuden merkitystä myös varautumisessa erilaisiin hybridivaikuttamisen toimenpiteisiin.
– Kodeilla, kouluilla, nuorisotyöllä, sosiaali- ja terveyspalveluilla sekä kolmannen sektorin järjestöillä, seurakunnilla ja muilla uskonnollisilla yhteisöillä on kaikilla oma roolinsa. Turvallisten aikuisten läsnäoloa ja kasvatustyötä lasten ja nuorten parissa on tarpeen lisätä.
Aloite perää myös poliisilta nykyistä enemmän ennaltaehkäisevää valistus- ja neuvontatyötä kouluissa.