Työsuhteen purku koeajalla tulee usein yllätyksenä – juristi vastaa kysymyksiin, joita moni pohtii
On yllättävän yleistä, että tuore työsuhde puretaan koeajalla, YTK Työttömyyskassa toteaa tiedotteessa.
Koeaikapurut ovat lisääntyneet entisestään viime vuosien aikana, YTK Työelämän johtava juristi Taija Numminen arvioi.
Koeaika on työsuhteen alkuun sovittava enintään kuuden kuukauden ajanjakso, jonka aikana sekä työnantaja että työntekijä voivat arvioida työsuhteen sopivuutta.
– Työnantaja voi purkaa työsopimuksen koeajalla, vaikka työntekijä ei olisi vakavalla tavalla rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteen velvollisuuksia. Myös työntekijällä on oikeus purkaa työsuhde koeajalla, Numminen sanoo tiedotteessa.
– Työsuhteen päättäminen koeajalla on helpompaa kuin koeajan jälkeen, sillä se ei edellytä normaalin irtisanomis- tai purkuperusteen olemassaoloa.
Koeajalla kummankaan osapuolen ei tarvitse noudattaa irtisanomisaikaa, vaan työsuhde päättyy heti.
Joitakin vuosia sitten koeajan enimmäisaikaa pidennettiin neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. YTK:n mukaan tällä on todennäköisesti ollut vaikutusta siihen, että työsuhteita puretaan koeaikana yhä enemmän.
– Tiukassa taloudellisessa tilanteessa työntekijöiltä lisäksi odotetaan usein aiempaa enemmän, jolloin koeaikapurkuja ei epäröidä käyttää, jos työntekijään ei olla sataprosenttisen tyytyväisiä. Toisaalta työntekijöidenkin odotukset ovat kasvaneet.
Numminen arvioi, että myös etätyöllä voi olla vaikutusta. Etänä onkin tärkeää panostaa erityisen paljon avoimeen keskusteluun: työnantajan on kerrottava odotuksistaan ja työntekijän esimerkiksi mahdollisista puutteista perehdytyksessä, hän ohjeistaa.
On valitettavan yleistä, että koeaikapurku tulee työntekijälle täytenä yllätyksenä koeajan viimeisinä päivinä.
Työnantaja ei välttämättä ole etukäteen millään tavalla viestinyt siitä, että olisi tyytymätön.
– Koeaikapurun ilmoitukseen kirjataan usein työsuhteen päättymisen syyksi pelkkä ”koeaika”. Näissä tilanteissa työntekijän on hankala saada käsitystä siitä, miksi työsuhde päätettiin. Tarkemmat perusteet ovat tärkeitä, jotta työntekijä pystyy käsittelemään tilanteen, Numminen sanoo.
Työsopimuslaki edellyttää, että työnantajan on työntekijän pyynnöstä ilmoitettava syyt irtisanomiselle tai työsopimuksen purkamiselle ilman viivettä. Tämä pätee myös koeaikapurkuihin. Tarkempaa selvitystä perusteista kannattaa siis aina pyytää.
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä ilmoitettava syyt irtisanomiselle tai työsopimuksen purkamiselle ilman viivettä.
Numminen muistuttaa, että koeaikapurkua ei saa tehdä syrjivillä tai epäasiallisella perusteella. Tällaisia ovat esimerkiksi työntekijän sairaus, ikä, etninen tausta, raskaus tai perhevapaan käyttö. Työnantaja ei myöskään voi vedota työajan ulkopuolisiin tekijöihin, joilla ei ole vaikutusta työsuhteessa.
– Perusteltuja syitä työsuhteen purkamiseen koeajalla ovat puolestaan luvattomat poissaolot, myöhästely, soveltumattomuus työyhteisöön tai puutteet työsuorituksessa, Numminen kertoo.
Vaikka koeaikapurusta useimmiten puhutaan työnantajan näkökulmasta, ei myöskään työntekijä saa purkaa työsuhdettaan koeajalla ilman asiallista syytä.
– Esimerkiksi uuden parempipalkkaisen työn saaminen ei ole asiallinen peruste, vaan tällöin työntekijän tulisi koeaikapurun sijaan irtisanoutua ja noudattaa irtisanomisaikaa, jotta työnantaja voi varautua työntekijän lähtöön.
Jos työsuhde puretaan koeajalla, on tärkeää ilmoittautua heti ensimmäisenä työttömyyspäivänä työvoimaviranomaiselle työttömäksi työnhakijaksi. Lisäksi kannattaa tarkistaa loppupalkkalaskelma ja kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että saa lomakorvaukset.
Työttömyyskassan jäsenenä voi hakea ansiopäivärahaa, kun työttömyyttä on kestänyt kaksi viikkoa.
– Pettymys ja suru ovat luonnollisia tunteita, kun on itse ollut uudesta työstä innostunut ja ylpeä. Tilanteesta on hyvä jutella esimerkiksi läheisten kanssa. Kannattaa muistaa, että koeaikapurut ovat yllättävän tavallisia, Taija Numminen sanoo.