Tutkijatohtorin mielestä Orpon sijaisjärjestely vaikuttaa ongelmattomalta, alun salamyhkäisyys sen sijaan arveluttavampaa
Valtiosääntöoikeuteen perehtynyt tutkijatohtori Hanna Hämäläinen Turun yliopistosta ei lähtökohtaisesti pidä erityisen merkittävänä pääministeri Petteri Orpon (kok.) poisjääntiä Euroopan päämiesten kokouksesta, eikä sitäkään, että häntä sijaisti kokouksessa presidentti Alexander Stubb.
Kyseessä on yksittäinen tapaus, Hämäläinen sanoo. Sen sijaan asiaan liittynyt salamyhkäisyys ja avoimuuden puute on hänen mielestään ongelmallista.
– Viittaan esimerkiksi Orpon lomaa koskevien viestien salaamiseen. Jos tästäkin olisi selkeämmin viestitty heti alusta alkaen, ei tästä ehkä olisi syntynytkään välttämättä kohua, Hämäläinen sanoo STT:lle.
Hämäläisen mielestä ensin pitäisi kuitenkin määrittää kokouksen luonne ennen kuin sijaisjärjestelyä voi arvioida valtiosääntöoikeuden näkökulmasta. Vaikka kokous perustamishistoriasta johtuen istuu tiiviisti EU:n kylkeen, ei hänestä ole selkeää, onko kyseessä loppujen lopuksi perustuslain tarkoittama EU:n toiminta vai ei.
Perustuslaissa todetaan, että valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa EU-toiminnassa pääministeri edustaa Suomea, jollei valtioneuvosto toisin poikkeuksellisesti päätä.
– Ymmärtääkseni se ei ole mikään virallinen EU-foorumi, vaan pikemminkin keskustelukerhoksikin tituleerattu epämuodollinen valtionpäämiesten tapaaminen.
Tästä näkökulmasta tarkasteltuna asiassa ei ole hänen mielestään ongelmaa. Siinä tapauksessa myös perhesyyt on pätevä peruste pääministerille jäädä kokouksesta pois.
Sinänsä Hämäläinen ymmärtää tapauksesta nousseen arvostelun. Kyseisessä kokouksessa on tavallisesti Suomea edustanut pääministeri, ja hän pitää hyvänä, että asiasta on syntynyt keskustelua.
– Se, että pääministeri ja presidentti sopivat sijaisjärjestelystä keskenään, on myös ongelma vain siinä tapauksessa, että kyse olisi perustuslaissa säädetystä EU-toiminnasta. Siihen meillä on prosessit olemassa, ja siihen tarvitaan valtioneuvoston päätös.
Voiko olla vaarana, että presidentti alkaa tämän jälkeen hamuta enemmän toimivaltaa vaikkapa EU-politiikassa?
– En tämän yksittäisen tapauksen perusteella ehkä vielä lähtisi sellaisiakaan johtopäätöksiä tekemään.
Hänen mielestään tapaus ei aiheuta mitään fundamentaalista tarvetta keskustella valtaoikeuksista.
– Hyvä kuitenkin on, että asia on noussut esille ja että nyt keskusteltaisiin siitä, mikä kokouksen luonne on. Se olisi mielestäni tärkeää jatkon kannalta.