Trumpin toinen kausi toisi mukanaan epävarmuutta Yhdysvaltain talouspolitiikkaan – asiantuntijan mukaan kauppakiistat nostaisivat jälleen päätään
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kansainvälisen kaupan ja kauppapolitiikan johtajan Timo Vuoren mukaan Donald Trumpin paluu Valkoiseen taloon tarkoittaisi kauppakiistojen kovenemista ja Yhdysvaltain teollisuuden suojaamista aiempaa ärhäkämmin.
Vuori huomauttaa, että pelkistetysti voisi sanoa, että myös presidentti Joe Bidenilla on ollut tällainen linja, mutta tämä on ollut Trumpia diplomaattisempi.
Suurin yksittäinen Trumpin paluuseen liittyvä tekijä olisi Vuoren mukaan lisääntyvä talouspolitiikan epävarmuus. Vuoren mukaan se olisi myrkkyä investointisuunnitelmien ja muiden talouspäätösten kannalta.
Toinen keskeinen tekijä Trumpin talouspolitiikassa olisi kauppakiistojen todennäköinen paluu Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välille. Vuori uskoo, että Trump tulisi aktiivisesti käyttämään erilaisia kaupankäynnin kiintiöitä ja tulleja suojellakseen yhdysvaltalaista tuotantoa. Myös kiistat Kiinan kanssa tulisivat todennäköisesti kärjistymään.
Trumpin paluuseen liittyvä kolmas ulottuvuus on poliittinen epävarmuus. Vuoren mukaan esimerkiksi Trumpin uhkaus lähteä sotilasliitto Natosta olisi Suomen kannalta huono asia.
– Nato ilman Yhdysvaltoja ei olisi Suomelle hyvä henkivakuutus, kun mietitään Suomea investointikohteena. Yksi syy, miksi kansainväliset sijoittajat ovat uskaltaneet pitää sijoituksensa Suomessa, on ollut Suomen Nato-jäsenyys. Wall Streetin näkökulmasta maariski kasvaisi tässä tapauksessa, Vuori huomauttaa.
Vuoren mukaan on hyvä palauttaa mieleen, että Trumpin maailmassa kaikilla asioilla voidaan käydä kauppaa.
Trumpin edellisen kauden aikana Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välillä vallitsi useita kauppakiistoja. Tulleja asetettiin muun muassa teräkselle ja alumiinille. Suomen kannalta tullikiistan käynnistyminen uudelleen ei olisi edullista.
EU:lla ja Suomella oli Vuoren mukaan toivomus, että tullikiistat olisi saatu presidentti Bidenin kaudella sovittua, mutta tähän tulokseen ei ole päästy. Vuoren mukaan asiasta aloitettiin keskustelut, mutta vielä mitään konkretiaa ei ole saavutettu.
Väliaikainen sopu on Vuoren mukaan pian raukeamassa ja asia tulee seuraavan presidentin linjattavaksi. Jää nähtäväksi, palautetaanko tullit.
Suomi ei Vuoren mukaan suoraan kärsinyt Trumpin ensimmäisen kauden tulleista. Nyt voi kuitenkin käydä toisin.
– Isompi kysymys on, että kun ne tulevat uudelleen pöytään, alkaako nokittelu, jossa sitten asetetaan uusia tulleja eri aloille. Myös sellaisille, jotka ovat Suomen kannalta merkittävä. Tällainen vaara on olemassa.
– Ennusmerkit ovat huonot sille, että Trumpin kaudella saataisiin tässä asiassa parempia ehtoja kuin Bidenin kaudella, päinvastoin. Riskinä on uusi kauppasodan mahdollisuus, Vuori toteaa.
Vuoren mukaan vientiyritysten kannattaa varautua etukäteen tullimuurien käyttöönottoon.
– Pystyisikö niitä välttämään olemalla osittain Yhdysvalloissa? Onko esimerkiksi mahdollisuus aloittaa lokaalia tuotantoa Pohjois-Amerikassa, jos suoravienti ei ole tullien vuoksi kilpailukykyistä? Vuori pohtii.
Vuoren mukaan Trumpin paluuseen liittyisi Suomen kannalta mahdollisesti positiivisia asioita.
Keskeinen asia Suomen näkökulmasta on Trumpin lupaus vauhdittaa talouskasvua Yhdysvalloissa. Ensimmäisellä presidenttikaudellaan hän sai tämän Vuoren mukaan aikaiseksi ja samaa odotetaan mahdolliselle toiselle kaudelle.
Trump on arvioinut saavansa talouden kasvuun muun muassa mittavilla veronalennuksilla yrityssektorille. Vuoren mukaan Yhdysvalloissa toimivat noin 260 suomalaisyritystä voivat pyrkiä hyötymään tästä. Myös Suomen viennin kannalta Trumpin onnistuminen talouden voimakkaamman kasvun aikaansaamisessa olisi myönteistä.
– Jos talous saadaan Yhdysvalloissa vielä vahvemmin kasvuun, se lisäisi ilman muuta myös suomalaisyritysten vientiedellytyksiä Yhdysvaltoihin.
Vuori näkee, että Trumpin uudelleenvalinta voisi tuoda myös uusia tuulia Bidenin kaudella vahvistuneeseen valtiontukipolitiikkaan.
– Ennakkoarvio on, että Trump ei välttämättä halua tällaisia IRA-tukipaketteja tehdä. Hän saattaisi karsia niitä jonkin verran.
Vuoren mukaan Trump ei halua käyttää valtiontukia talouspolitiikkansa edistämiseksi, vaan on puhunut ennemmin markkinaehtoisista ratkaisuista.
Trumpin päätös tässä asiassa voi laskea myös paineita valtiontukipolitiikasta EU:ssa, Vuori arvioi.
– Kun Yhdysvallat lähti tälle tielle Bidenin kaudella, EU joutui seuraamaan perässä. Jos Yhdysvallat tässä suhteessa vetää käsijarrua ja ottaa aikalisän, voi EU vetää siitä myös omia johtopäätöksiä.
– EU ja Yhdysvallat voisivat tällöin esimerkiksi ottaa vahvemman yhteisen linjan Kiinaa vastaan tässä asiassa.
Vuoren mukaan jää kuitenkin nähtäväksi, minkälaisen linjan uusi Ursula von der Leyenin komissio ottaa. Torstaina von der Leyen ilmaisi Vuoren mukaan, että komissio aikoo jatkaa valtiontukilinjalla.
Suhtautuminen Kiinaa kohtaan on Yhdysvalloissa pysynyt tiukkana myös presidentti Bidenin kaudella. Vuori pitää selvänä, että Trumpin toisella kaudella retoriikka kovenisi entisestään.
– Hän on esimerkiksi luvannut laittaa Kiinalle 60 prosentin tullit ja sellaisille maille, jotka sallivat kiinalaistuotteiden pääsyn markkinoille, 20 prosentin tullit.
Vuoren mukaan on hankala arvioida, miten pitkälle Yhdysvaltain ja Kiinan kiista Trumpin kaudella lopulta menisi. Yksi kysymys liittyy siihen, joutuisivatko Kiinan kanssa kauppaa käyvät EU-maat myös lisäämään kaupankäynnille rajoitteita.
Vuori toteaa, että Trumpin mahdollisen toisen kauden varalta yritysten kannattaa varautua etenkin koveneviin Kiinan-vastaisiin toimiin.
– Riippumatta siitä kuka on Valkoisessa talossa, Kiina on kirosana. Suomalaisyritykset, jotka toimivat Kiinassa, joutuvat varautumaan siihen, että Yhdysvaltain puolelta voi tulla rajoituksia Kiinan kanssa käytävälle kaupalle.
– Yritykset, jotka voivat vahvasti osoittaa olevansa suurempi toimija Yhdysvaltain markkinoilla kuin Kiinassa, voivat hyötyä tästä tilanteessa.
Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella Yhdysvallat viittasi kintaalla monenkeskiselle yhteistyölle.
Trumpin hallinto keskittyi sen sijaan syventämään yhteistyötä kahdenvälisellä tasolla. Näin on Vuoren mukaan odotettavissa mahdollisella toisellakin kaudella. Kauppasuhteita ei hoidettaisi Washingtonin ja Brysselin välillä, vaan esimerkiksi Pariisin ja Washingtonin sekä Helsingin ja Washingtonin välillä.
Vuori uskoo, että Suomi pärjäisi tällaisessa tilanteessa hyvin. Suomi on puolustusvelvoitteet täyttävä tuore Nato-maa, joka on juuri solminut Yhdysvaltojen kanssa DCA-sopimuksen.
– Helsinki näyttäytyy varmasti mieluisana kumppanina Trumpille.
Ongelmaksi kauppapolitiikassa muodostuu Trumpin suhde Brysseliin. Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut EU:n kauppapolitiikkaan eikä esimerkiksi voi kahdenvälisesti neuvotella tulleista tai kaupan kiintiöistä Yhdysvaltain kanssa.
– Kahtiajaossa Brysselin ja Washingtonin välinen jännite voi aiheuttaa meille haasteita. Kahdenvälisissä suhteissa uskon, että klaaraamme homman.
Vuori ei usko, että Trumpin mielipide EU:ta kohtaan on muuttunut myönteisemmäksi sitten hänen ensimmäisen kautensa.
– Esimerkiksi J.D. Vancen valinta varapresidenttiehdokkaaksi viittaa myös siihen, että suhde ei tule ainakaan helpottumaan. Vance on esiintynyt tiukkojen tullien puolustajana ja amerikkalaisten markkinoiden suojamiehenä.
Vuori toteaa, että riippumatta siitä kumpi ehdokkaista voittaa vaalit, Yhdysvallat on edelleen potentiaalinen toimintaympäristö suomalaisille yrityksille.
Puolustusalalle ja teollisuuden puhtaille ratkaisuille Vuori povaa hyviä mahdollisuuksia Yhdysvaltain markkinoilla. Myös digitalisaatio ja siihen liittyvät ratkaisut ovat Suomelle mahdollisuus. Suomi nähdään näillä aloille luotettavana toimijana.
– Meillä on hyvää ja vahvaa osaamista näillä aloilla.
Vuoren mukaan Suomi on tiivistänyt yhteistyötään useiden osavaltioiden kanssa. Hänen mukaansa myös tältä tasolta yhteistyötä voidaan jatkaa, vaikka presidentti vaihtuisikin.
Yhdysvalloista on tullut viime vuosien aikana Suomen tärkein vientikumppani. Suomen kokonaisviennistä Yhdysvallat muodostaa nykyään noin 12 prosenttia.
Vuori myös huomauttaa, että suomalaisten yritysten liikevaihto Yhdysvalloissa on ollut noin puolet suurempaa kuin Kiinassa.
– Se osoittaa, miten tärkeä kumppani Yhdysvalloista on Suomelle tullut, Vuori toteaa.