Käännytyslain tehokkuus on kyseenalainen, arvioi oikeusoppinut
Kiistellyn käännytyslain tehokkuus on kyseenalainen. Näin sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Milka Sormunen STT:lle.
– Mielestäni on selvää, että tämä laki ei itsessään estä Venäjää välineellistämästä tai toimittamasta ihmisiä rajalle, Sormunen sanoo.
Niin kutsuttu käännytyslaki hyväksyttiin perjantaina eduskunnassa. Eduskunta hyväksyi poikkeuslain säätämisen kiireellisenä äänin 167–31.
Laki mahdollistaa sen, että rajaviranomaiset voivat tietyissä tilanteissa olla käsittelemättä turvapaikkahakemuksia ja käännyttää ihmisiä rajalla. Hallitus on halunnut säätää lain vastaukseksi turvapaikanhakijoiden välineellistetylle maahantulolle itärajalla.
Suomen oikeustieteilijät ovat arvioineet lain säätämisen olevan räikeästi ristiriidassa sekä perustuslain, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten että EU-oikeuden kanssa.
Sormusen mukaan käännytyslakiin liittyy paljon eri tekijöitä, joista osa on todella vaikeasti ennustettavissa. Esimerkiksi Venäjän reagoimista lakiin on hankala ennustaa.
Myös siihen, kuinka laki käytännössä toimii, liittyy ongelmallisuuksia. Laki on ensinnäkin ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.
– EU-oikeus on taas suoraan sovellettavaa Suomessa, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että rajavartija ei saa EU-oikeuden mukaan soveltaa poikkeuslakia.
Tämä tekee lain toimeenpanemisesta rajalla erittäin hankalaa. Lain suhteen jää siis epäselväksi, pystytäänkö turvapaikanhakijoita ylipäätään käännyttämään Venäjän puolelle.
Lisäksi laissa jää Sormusen mukaan ratkaisematta se, mitä tapahtuu, jos Venäjä ei otakaan turvapaikanhakijoita vastaan.
– Suomi ei tietenkään voi pakottaa Venäjää toimimaan tietyllä tavalla. Toki tässä on selvästi toivottu jonkinlaista pelotevaikutusta, mutta sen tehokkuutta on hankala lähteä arvioimaan.
Sormusen mukaan Suomi voi joutua vastaamaan laista myös Euroopan unionin tuomioistuimessa. Aikaisemmin Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio arvioi STT:lle, että Suomi voi joutua vastaamaan käännytyslaista Euroopan unionin tuomioistuimessa, vaikka yhtään turvapaikanhakijaa ei käännytettäisi.
Skenaarion toteutuminen riippuu kuitenkin käytännössä useista eri tekijöistä.
Yksi vaihtoehto on, että Euroopan komissio aloittaisi Suomen toiminnasta rikkomusmenettelyn. Tätä vaihtoehtoa Sormunen pitää kuitenkin epätodennäköisenä.
– Ainakin epävirallisesti komissio on jo tukenut lakia.
Toinen mahdollinen reitti on, että asia päätyisi ensin kansalliseen tuomioistuimeen. Tämän jälkeen kansallinen tuomioistuin voisi pyytää ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta.
– Tarkoituksena laissa on, että käännytettävä henkilö ei pääsisi tuomioistuimeen, mutta lain nojalla on kuitenkin annettava kirjalliset perusteet käännytykselle. Näihin perusteluihin vedoten asiasta voisi valittaa hallintotuomioistuimeen, jonka kautta asia voisi päätyä EU-tuomioistuimeen, Sormunen sanoo.