Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot pienentyneet lähes 200 miljoonalla
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot ovat romahtaneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Kuntaliiton tekemän varhaiskasvatuskyselyn mukaan kuntien asiakasmaksutuotot ovat pienentyneet yhteensä lähes 200 miljoonalla eurolla vuoteen 2016 verrattuna.
Asiakasmaksutuottojen romahtamista selittää asiakasmaksulakiin tehdyt muutokset sekä yhä useamman kunnan siirtyminen maksuttomaan varhaiskasvatukseen.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki tuli voimaan vuonna 2017, jonka jälkeen lakia on muutettu kolme kertaa. Viimeisin muutos tehtiin vuonna 2022. Kaikki asiakasmaksulakiin tehdyt muutokset ovat Kuntaliiton mukaan vähentäneet merkittävästi kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuottoja.
– Kaikissa asiakasmaksulakiin tehdyissä muutoksissa on haluttu lisätä maksuttoman varhaiskasvatuksen osuutta. Tulorajoja on nostettu ja sisarusalennusta on muutettu siten, että toisesta lapsesta maksettava maksu on entistä alhaisempi, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.
Asiakasmaksulain muutosten seurauksena yhä useammalle perheelle ei tulojen perusteella muodostu asiakasmaksua. Tämä on vaikuttanut esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan kunnan päätökseen siirtyä kokonaan maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Asiakasmaksutuotoista luovuttiin Siikalatvalla vuonna 2022.
– Asiakasmaksuista tulevat tuotot alkoivat olla jo sen verran pieni osa varhaiskasvatuksen tuloja, että kunnassa päätettiin siirtyä kokonaan maksuttomaan palveluun. Päiväkodin arkeen päätös vaikutti siten, että perheiden tulotietoja ei tarvinnut enää niin sanotusti metsästellä. Yksi iso työtehtävä jäi siis pois, sanoo Siikalatvan päiväkodin johtaja Jaana Fält.
Varhaiskasvatuskyselyn perusteella jo 35 kuntaa Suomessa järjestää täysin maksutonta varhaiskasvatusta. Vuonna 2022 asiakasmaksuista oli luopunut vain 12 kuntaa.
Tällä hetkellä maksutonta varhaiskasvatusta järjestetään pääosin alle 5 000 asukkaan kunnissa. Pienemmät kunnat ovat siirtyneet maksuttomaan varhaiskasvatukseen muun muassa toiveenaan houkutella kuntaan lisää lapsiperheitä. Yksi tällainen kunta on Koski Tl Varsinais-Suomessa, jossa varhaiskasvatuksesta tuli tämän vuoden alussa maksutonta yli 3-vuotiaille lapsille.
– Maksutuotoista luopuminen on ollut meille puhtaasti sijoitus, jolla on haluttu houkutella lisää perheitä tänne. Lisäksi maksutuottojen osuus oli sen verran pieni, että me emme nähneet niistä luopumista taloudellisesti ongelmana, kertoo Kosken kunnanjohtaja Henri Partanen.
Kuntaliiton mukaan varhaiskasvatuksen järjestämiskustannukset nousevat samalla kun kuntien maksutuotot vähenevät.
– Kunnissa ikäluokat pienenevät, mikä vähentää valtion rahoitusta. Samaan aikaan tiedämme, että meillä osallistuu koko ajan aikaisempaa enemmän lapsia varhaiskasvatukseen, sanoo Lahtinen.
Valtio on pyrkinyt kompensoimaan asiakasmaksutuottojen pienenemistä yhteisöverotuottojen jako-osuutta muuttamalla, mikä tarkoittaa, että kunnille on jaettu enemmän yrityksiltä kerättävien verojen tuotoista.
– Valtakunnallisesti se on ollut aivan riittävä toimenpide. Kunnille yhteisöveron tuotot jakaantuvat kuitenkin eri tavalla, jolloin kompensaatio on ollut kunnille eriarvostava. Tuotot eivät välttämättä kohdennu sellaiseen kuntaan, jossa asiakasmaksujen tuotot putoavat eniten, Lahtinen sanoo.