Suomalainen sieni-innovaatio: Yliopisto mittasi monimuotoisuutta ilmasta
Ilma on todellinen aarreaitta luonnontutkimukseen, kertoo akatemiatutkija Nerea Abrego Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
– Se on täynnä kasvien, sienten, bakteerien, hyönteisten, nisäkkäiden ja muiden eliöiden DNA:ta, Abrego sanoo yliopiston tiedotteessa.
Jyväskylän yliopiston tutkijat huomasivat tiedotteen mukaan, että avain luonnon monimuotoisuuden nopeaan ja kustannustehokkaaseen kartoittamiseen on ollut kaiken aikaa ”aivan silmiemme edessä”, mutta samalla näkymättömissä, eli ilmassa.
Tutkimus toi yliopiston mukaan uraauurtavaa tietoa sekä ennestään tunnettujen että tuntemattomien sienten esiintymiseen ja vuodenaikaisuusvaihteluun vaikuttavista ilmastollisista ja evolutiivisista tekijöistä.
– Uusi tieto auttaa paitsi ymmärtämään missä ja milloin sienet tällä hetkellä esiintyvät, myös ennustamaan ympäristönmuutoksen vaikutusta niiden tulevaisuuteen, Abrego selventää.
Tutkimuksessa mukana ollut Jyväskylän yliopiston akatemiaprofessori Otso Ovaskainen kertoo tiedotteessa olevansa vakuuttunut uusien näytteenottomenetelmien mullistavan biologisen monimuotoisuuden seurannan ja ennustamisen jo lähivuosien aikana.
– Jo kerätyissä näytteissä on ainakin miljoonaa hyönteislajia eli selvästi tähän mennessä tieteelle kuvattua lajistoa enemmän. Aineiston analyysi on haastavaa jo sen valtavan koon takia. Meillä on yli sata vuotta ääntä, miljoonia riistakamerakuvia, ja miljardeja DNA-sekvenssejä, professori kertoo.
Ovaskaisen ja Abregon monitieteisen tutkimusryhmän ydintoimintaa on tiedotteen mukaan tilastomallinnuksen, bioinformatiikan ja tekoälyn kehittäminen valtavien aineistojen tutkimiseen ja entistä tarkempien ennusteiden tekemiseen.