Kiistellyn rajalain kohtalo ratkeaa perjantaina – äänestyksestä tullee tiukka, vaikka osa demareista on muuttanut kantaansa
Käännytyslaiksi kutsutun poikkeuslain kohtalo ratkeaa perjantaina eduskunnassa. Äänestyksestä on tulossa tiukka, sillä lain kiireelliseksi julistaminen vaatii viiden kuudesosan enemmistön, joten se tarvitsee myös reippaasti opposition tukea.
Hallituspuolueista kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien edustajien odotetaan äänestävän lain puolesta.
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson on kertonut tiedottavansa ryhmän kannasta torstai-iltana. Puolueen kansanedustajista ainakin Eva Biaudet on jo kertonut vastustavansa lakia. Tiedossa ei ole, äänestääkö Biaudet ei vai tyhjää vai onko hän poissa äänestyksestä. RKP:n edustajilla on äänestyksessä vapaat kädet.
Viiden kuudesosan enemmistö lasketaan annetuista äänistä, joihin ei lueta tyhjiä ääniä.
Vasemmistoliitto ja vihreät ovat kertoneet vastustavansa lakia. Jos kaikki niiden edustajat äänestävät vastaan, se tarkoittaa 24:ää ei-ääntä. Suurimman oppositiopuolueen SDP:n ryhmä kannattaa esitystä, mutta kuusi sen kansanedustajaa aikoo äänestää lakia vastaan vastoin eduskuntaryhmänsä kantaa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen kertoo olleensa päivittäin yhteydessä RKP:n ja monen muun eduskuntaryhmän johtoon voidakseen varmistaa, että äänestyksessä on riittävä enemmistö.
– Ennakoin, että äänestyksestä tulee joka tapauksessa hyvin tiukka. Sen takia jokaisen kansanedustajan läsnäolo ja myös toiminta äänestyksessä on jopa ratkaisevaa. Marginaalit ovat tällä hetkellä hyvin pienet, Marttinen sanoi toimittajille eduskunnassa torstaina.
Hän totesi eduskunnan äänestävän asiasta joka tapauksessa perjantaina. Hänen mukaansa riittävän enemmistön kokoamiseen lain taakse on hyvät edellytykset.
Helsingin Sanomien mukaan SDP:n edustajista Elisa Gebhard, Timo Harakka, Krista Kiuru, Johan Kvarnström, Matias Mäkynen ja Nasima Razmyar ovat jättäneet ryhmälle pyynnön poiketa ryhmän linjasta eli äänestää tyhjää tai lakia vastaan. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ei tätä STT:lle vahvistanut, mutta kertoi että ryhmä käsittelee pyyntöjä ryhmäkokouksessa perjantaina aamulla.
STT:n tietojen mukaan SDP:ssä on ollut kaikkiaan yhdeksän lakiin kriittisesti suhtautunutta, mutta vain edellä mainitut kuusi ovat julkisesti kertoneet äänestävänsä lakia vastaan.
Yksi aiemmin kriittisesti suhtautunut on Helena Marttila (sd.), joka kertoi nyt STT:lle, että aikoo äänestää perjantaina lain puolesta. Hän sanoi, että kyseessä oli vaikea pohdinta, johon liittyi erittäin hankalia ja ristiriitaisia juridisia ja eettisiä kysymyksiä sekä turvallisuusnäkökulma.
Marttila sanoi, että yksittäisellä opposition rivikansanedustajalla on ollut paljon painetta näin merkittävässä Suomen turvallisuutta ja koko oikeusvaltiota koskevassa kysymyksessä.
– Ehkä sekin puolsi sitä, että sitten tukeudun tässä meidän puolueen näkemykseen tässä asiassa.
Muista oppositioryhmistä keskusta ja Liike nyt sekä oman eduskuntaryhmän perustanut Timo Vornanen kannattavat lakia.
Vihreiden osalta mielenkiinto on kohdistunut viime päivinä Pekka Haavistoon, joka on ainakin aiemmin vaikuttanut olevan lain kannalla. Haavisto ei ole etukäteen kertonut tulevasta äänestyskäyttäytymisestään, eikä hän kommentoinut asiaa torstaina myöskään STT:lle.
Äänestystulokseen voivat vaikuttaa ratkaisevasti myös mahdolliset poissaolot. Lakia kannattava Annika Saarikko (kesk.) on jo kertonut jäävänsä pois äänestyksestä, koska on viimeisillään raskaana. Viimeisillään raskaana ovat myös niin ikään lakia kannattavat SDP:n Eveliina Heinäluoma ja keskustan Hilkka Kemppi, mutta he ovat tiettävästi osallistumassa äänestykseen.
Tiistain täysistunnosta yllättäen puuttunut Mauri Peltokangas (ps.) ennakoi keskiviikkona Facebookissa, että äänestää käännytyslain puolesta, jos hän ”on tolpillaan” perjantaina. Sairauslomalla olleen Peltokankaan oli ilmoitettu olevan poissa eduskunnasta tiistain ja keskiviikon ajan. Sen jälkeiselle ajalle ei ole tullut ilmoitusta poissaolosta, eduskunnasta kerrottiin STT:lle.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ovat matkustamassa äänestykseen Naton huippukokouksesta Washingtonista. Marttisen mukaan he saapuvat Suomeen ajoissa.
Käännytyslaki on poikkeuslaki, joten se pitää hyväksyä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Perjantaina täysistunnossa on tarkoitus äänestää ensin lain julistamisesta kiireelliseksi, mikä vaatii siis viiden kuudesosan enemmistön. Tämän jälkeen lakiesitys voitaisiin hyväksyä kahden kolmasosan enemmistöllä.
Koska puhemies ei äänestä ja Annika Saarikko on poissa, annetaan ääniä korkeintaan 198.
Viiden kuudesosan enemmistö lasketaan annetuista äänistä, joihin ei lueta tyhjiä ääniä. Se tarkoittaa, että ei-ääniä saa olla korkeintaan 33, jotta poikkeuslaki voidaan julistaa kiireelliseksi. Jos ei-ääniä annettaisiin 33, vaatisi viiden kuudesosan enemmistö 165 jaa-ääntä.
Jos useampi käännytyslain kannattajista on syystä tai toisesta poissa perjantain äänestyksestä, lain kiireelliseksi julistamisen torppaamiseen riittäisi pienempikin määrä ei-ääniä kuin 33.