Reilusti yli puolet hakijoista jäi ilman korkeakoulupaikkaa – psykologin mukaan pettymystä ei kannata vähätellä
Korkeakouluihin hakeneista noin 63 prosenttia jäi ilman opiskelupaikkaa kevään toisessa yhteishaussa, kertoo Opetushallitus sivuillaan. Korkeakoulusta sai paikan noin 54 100 uutta opiskelijaa.
Kevään toisessa haussa haettiin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin. Hakijoita oli Opetushallituksen mukaan yhteensä 144 300.
Ammattikorkeakouluun valittiin yli 30 000 ja yliopistoon yli 24 000 hakijaa. Yli puolet valituista pääsi ensimmäiseen hakukohteeseensa.
Opetushallitus huomauttaa, että varasijoilta on mahdollisuus tulla valituksi vielä elokuun 6. päivään asti.
Osalle valintakokeissa ja ylioppilaskokeiden korotuksissa ravaaminen on tuttua, ja pettymys ilman opiskelupaikkaa jäämisestä monetta vuotta peräkkäin voi olla suuri. Tunnetta ei kannata vähätellä, kertoo psykologi- ja terapiapalvelu Klaufir Ry:n psykologi ja psykoterapeutti Riikka Lamminen STT:lle.
– Todennäköisesti nuori on tehnyt parhaansa. On luonnollista olla pettynyt, Lamminen sanoo.
Lammisen mukaan myös läheisten olisi hyvä oikeuttaa ilman opiskelupaikkaa jääneen pettymys.
– Voi vaikka sanoa, että ymmärrän, että olet tosi pettynyt.
Hän huomauttaa, että usein aika auttaa, ja ajan kuluessa nuori voi huomata muitakin vaihtoehtoja päästä kouluun.
– Pettymys voi olla myös sysäys siihen, että huomaa, mitä pitäisi tehdä ensi kerralla, jotta pääsee sisään.
Lamminen on huomannut, että usein aikuiset tulevat sanoneeksi nuorelle, että ”paljon on vielä vuosia”. Nuorille paikatta jääminen on kuitenkin sillä hetkellä suurin pettymys, eivätkä hyvää tarkoittavat lohdutukset välttämättä auta.
– Se, mikä usein auttaa, on eri vaihtoehtojen miettiminen. Ne luovat uutta uskoa ja toivoa, Lamminen sanoo.
Joillekin pääsykoetilanne voi olla ylitsepääsemättömän jännittävä, Lamminen huomauttaa. Silloin uskoa ja toivoa voi luoda ajatus, että muitakin reittejä pitkin voi päästä korkeakouluun sisään.
Ilman opiskelupaikkaa jääneen on mahdollista korottaa arvosanojaan aikuislukiossa tai harkita ammatillisen koulutuksen vaihtoehtoja, muistuttaa Opintopolku sivuillaan. Avoimet korkeakoulut, kansanopistot ja kesäyliopistot ovat myös hyviä väyliä korkeakouluun.
Täyttämättä jääneitä paikkoja voi hakea lisähauissa. Jollekin puolestaan ulkomailla opiskelu voi olla sopiva vaihtoehto, ja sinne voi lähteä lyhyemmiksi tai pidemmiksi jaksoiksi.