Yllätykset vasemmalta ja oikealta ovat pilaamassa Macronin uhkapelin Ranskassa
Ranskan presidentti Emmanuel Macron hajotti yllättäen maan parlamentin surkeasti sujuneiden EU-vaalien jälkeen. Ennenaikaisten parlamenttivaalien lähestyessä näyttää siltä, ettei aiemmista vaaleista tuttu resepti laitaoikeiston nousun patoamisessa enää toimi.
Professori Louis Clercin mukaan Ranskan poliittinen tilanne yhdistettynä monimutkaiseen vaalijärjestelmään takaa sen, että lopputuloksen ennustaminen on vaikeaa. Näyttää kuitenkin jo varmalta, että Macron joutuu sinnittelemään toimikautensa viimeiset vuodet poliittisesti eri linjoilla olevan hallituksen kanssa.
Ranskan ulkopuolella kiinnostaa maan turvallisuuspoliittinen linja ja tuen jatkuminen Ukrainalle. Siihen ei ole Clercin mukaan odotettavissa täyskäännöstä, koska ulkopolitiikka on perustuslain mukaan presidentin tonttia. Epävarmuus voi silti lisääntyä.
– Jos Donald Trump valitaan presidentiksi Yhdysvalloissa ja paineet sodan lopettamiseksi kasvavat, niin silloin oikeistolainen tai äärioikeistolainen hallitus on varmasti valmiimpi lopettamaan tämän sodan ehdoilla, jotka eivät ole hyviä Ukrainan kannalta, Clerc Turun yliopistosta ennustaa.
Kotimaan poliittisissa laskelmissa suurin yllätys Macronille tuli vasemmalta laidalta, jossa puolueet kykenivät vastoin odotuksia sopimaan yhteisestä ohjelmasta.
– Oli erityisen yllättävää, kuinka nopeasti se tapahtui huolimatta siitä, että eri vasemmistopuolueet ovat olleet kiinni toistensa kurkuissa jo melkein kaksi vuotta, Clerc kuvailee.
Toinen yllätys koettiin, kun osa oikeistokonservatiivisen Tasavaltalaiset (Les Republicains, LR) -puoleen edustajista päätti ryhtyä yhteistyön laitaoikeiston Kansallisen liittouman (Rassemblement National, RN) kanssa. Samassa rytäkässä LR hajosi kahtia. Clercin mukaan puoluekoneiston enemmistö ilmeisesti karsastaa aiempaa tabua eli yhteistyötä RN:n kanssa.
– Mutta saattaa hyvinkin olla, että LR:n äänestäjistä enemmistö on sitä mieltä, että nyt on aika muodostaa äärioikeiston kanssa yhteinen hallitus, joka tekisi reilusti oikeistolaista politiikkaa, Clerc sanoo.
Mielipidekyselyiden perustella RN olisi saamassa parlamentin alahuoneeseen suurimman ryhmän eli noin 250 edustajaa. Se ei riitä enemmistöön (289 paikkaa), joten RN pyrkinee houkuttelemaan edustajia tasavaltalaisten riveistä.
Hallituskuvio voi osoittautua vaalivoittajan kannalta ongelmalliseksi. Clercin mukaan monet Kansallista liittoumaa äänestäneet ovat sanoneet tehneensä niin siksi, että puolue oli lupaillut peruvansa Macronin läpi ajaman vihatun eläkeuudistuksen. RN:n nuori pääministeriehdokas Jordan Bardella on kuitenkin jo sanonut, ettei se tule kysymykseen ja uudistuksesta pidetään kiinni.
Clercin mukaan Kansallisen liittouman vahvan nousun pysyvyys riippuukin paljon siitä, kykeneekö puolue pitämään maahanmuuttovastaisen viestinsä etusijalla siten, että puolueen kannattajat unohtavat äänestävänsä valtaan hyvin oikeistolaista talouspolitiikkaa toteuttavan hallituksen. Tilanne vertautuu Clercin mukaan perussuomalaisten hallitusvastuuseen Suomessa.
Jos temppu ei onnistu, se voi tietää vaikeuksia Kansallisen liittouman aiemman johtajan Marine Le Penin presidenttihaaveille vuoden 2027 vaaleissa.
– Näin Macronkin on ehkä laskeskellut, Clerc pohtii.