Laitaoikeisto lisäsi kannatustaan useissa suurissa EU-maissa – tällaiseen sisäpoliittiseen myrskyyn Ranska ja Saksa ovat nyt ajautumassa
Euroopassa kuohuu, kun laitaoikeisto lisäsi kannatustaan eurovaaleissa useissa merkittävissä EU-maissa.
Ranskassa presidentti Emmanuel Macron hajotti parlamentin sunnuntaina sen jälkeen, kun laitaoikeistolainen Kansallinen liittouma sai vaaleissa murskavoiton.
Belgiassa pääministeri Alexander De Croo ilmoitti eroavansa tehtävästään. Eron taustalla on hänen Open VLD -puolueensa heikko vaalimenestys sekä EU-vaaleissa että maan parlamenttivaaleissa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä ei usko, että Macronin päätös oli hätiköity.
– Luulen, että hän itse asiassa oli jo valmistautunut tähän. Päätös tietysti saattoi ulospäin näyttää spontaanilta, mutta en usko siihen.
Särkkä perustelee arviotaan Ranskan viimeaikaisilla mielipidemittauksilla, joiden mukaan laitaoikeistoa edustava Kansallinen liittouma tulisi saamaan vaaleissa melkein kolmanneksen äänistä.
Laitaoikeiston nousu Ranskassa tuskin siis tuli kenellekään yllätyksenä.
– Ranskan gallupit myös pitivät aika hyvin paikkansa toisin kuin Suomessa, jossa vasemmiston nousu ja perussuomalaisten lasku tulivat aika suurenakin yllätyksenä, Särkkä sanoo.
Lisäksi Macronin Renessanssi-puolueen kannatus on laahannut mittauksissa jo pidempään alhaalla.
– Voidaan tietysti kysyä, miksi hän lähtee nyt näin kovilla panoksilla pelaamaan. Valinta on hieman uhkarohkeakin, sillä tässähän voi myös käydä niin, että äärioikeisto onnistuu saamaan Ranskan tulevissa parlamenttivaaleissa suurimman osan paikoista, Särkkä pohtii.
Jos laitaoikeisto voittaisi tulevat vaalit, heikentyisivät Macronin Renessanssi-puolueen mahdollisuudet vaikuttaa ranskalaiseen sisäpolitiikkaan Särkän mukaan valtavasti.
Ranskan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan voitto taas vaikuttaisi vähemmän, sillä niihin presidentillä on Ranskassa laajemmat oikeudet ja valta kuin esimerkiksi Suomessa.
Se, kuinka suuri mahdollisuus Ranskan laitaoikeistolla olisi aidosti voittaa vaalit, on vaikeampi kysymys. Särkkä kuitenkin uskoo, että äärioikeistoehdokkailla on hyvät mahdollisuudet nousta parlamenttivaaleissa toiselle kierrokselle.
Särkän mukaan Macron todennäköisesti kuitenkin pelaa sen varaan, että laitaoikeisto ei nauti Ranskassa niin laajaa kannatusta, että se kattaisi yli puolet äänestäjistä.
– Jos laitaoikeisto häviää vaalit, Macron pystyy osoittamaan, että tällaiselle poliittiselle muutokselle ei olla vielä Ranskassa valmiita.
Sen sijaan, jos Kansallisen liittouman puheenjohtaja Marine Le Pen asettuu ehdolle Ranskan seuraaviin presidentinvaaleihin, presidenttikisasta voi tulla todella tiukka.
– Jos vertaa Macronin ja Le Penin kannatusta vuosina 2017 ja 2022, on heidän välisensä kannatusero supistunut.
Laitaoikeiston murskavoitto EU-vaaleissa kertoo Särkän mukaan ensisijaisesti siitä, että politiikka on Ranskassa polarisoitumassa.
– Iso osa äänestäjistä on erittäin tyytymätön nykyhallituksen politiikkaan. Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että tulemme näkemään Ranskan puoluekentässä aikamoista myllerrystä. Esimerkiksi uusia liittoumia voi syntyä.
Ranskan poliittisella myllerryksellä voi olla laajempia vaikutuksia myös eurooppalaiseen politiikkaan.
Jos laitaoikeisto voittaisi Ranskan parlamenttivaalit, muuttuisi Ranskan poliittinen linja Särkän mukaan todennäköisesti aiempaa protektionistisemmaksi ja ultrakonservatiivisemmaksi.
Ranskan EU-vaalit voittanut Kansallinen liittouma on lisäksi antanut ristiriitaisia lausuntoja suhteessa Venäjään.
– On iso kysymysmerkki, olisiko Ranskan äärioikeisto valmis sympatisoimaan enemmän Venäjää ja ottamaan etäisyyttä Macronin nykyisiin lausuntoihin esimerkiksi siitä, että Ukrainaan tulisi lähettää joukkoja.
Särkkä kuitenkin muistuttaa, että vaikka laitaoikeisto tulisikin valtaan Ranskassa, jatkaisi Macron edelleen presidenttinä. Mahdollisesti tätä kautta Macron pystyisi tarjoamaan äärioikeistolle vastavoimaa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku toteaa, että Saksan EU-vaalituloksessa keskeisintä oli se, että hallituspuolueilla meni todella huonosti, kun taas oppositiopuolueiden kannatus nousi.
– Tämä ei tietysti ole sinänsä mikään yllättävä asia. Saksan liittohallituksen suosio on nyt ollut jo pidemmän aikaa alamaissa. Tämä oli pikemminkin vahvistus sille, mikä oikeastaan oli tiedossa jo pidemmän aikaa.
Vaalitulos on myös antanut Saksan oppositiolle uuden aseen hallituspuolueita vastaan. Iso-Markun mukaan Saksan kristillisdemokraattien puolelta kuultiin jo eilen, että liittokansleri Olaf Scholzin olisi suostuttava uusiin vaaleihin hänen hallituksensa suosion kärsiessä matalista kannatusluvuista.
– Itse en pidä sellaista skenaariota kovin todennäköisenä. Saksassa on joka tapauksessa tulossa vaalit ensi vuonna, ja kaikkien hallituspuolueiden suosio on tällä hetkellä alhaista. En siis usko, että he ainakaan tässä vaiheessa haluavat lähteä uusiin vaaleihin, vaan he mieluummin odottavat varsinaisiin vaaleihin.
Ranskan ja Saksan välinen yhteistyö ei EU:ssa Iso-Markun mukaan tule lähitulevaisuudessa ainakaan helpottumaan, kun samaan aikaan myös Ranskassa poliittinen pakka on menossa uusiksi.
Saksan tulevaan suuntaan vaikuttavat Iso-Markun mukaan myös syksyn itäisten osavaltioiden kolme osavaltiovaalia.
Tuoreimpien mielipidemittausten mukaan AfD on kaikissa osavaltioissa suurin puolue. Lisäksi kansanedustaja Sahra Wagenknechtin perustama uusi arvokonservatiivinen vasemmistopuolue BSW näyttää menestyvän osavaltioissa todella hyvin.
– Iso kysymys tulee eteen siinä, että miten sinne saadaan toimivia hallituskoalitioita. Ja onko AfD:tä ja BSW:tä mahdollista edelleen sulkea yhteistyön ulkopuolelle heidän radikaalien positioidensa takia, vai eikö se ole enää mahdollista, ja jos ei ole niin mitä vaikutuksia sillä on, Iso-Markku kysyy.