Yhä harvempi hyvinvointialue pystyy vastaamaan lastensuojelulain vaatimuksiin – huonoin tilanne Pohjanmaalla
Yhä useampi tukea tarvitseva perhe joutuu jonottamaan lastensuojeluun pääsyä laittoman pitkään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastosta käy ilmi, että lastensuojelun lainmukainen järjestäminen onnistuu vain Etelä-Karjalassa ja Helsingissä.
Lastensuojelun henkilöstömitoitusta tiukennettiin vuoden alussa niin, että yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla asiakkaana enintään 30 lasta. Aiemmin luku oli 35.
Tiukennuksen takia lain vaatimuksiin kykeni yhä harvempi hyvinvointialue.
– Vaikka tilastot tarjoavat vain kapean ikkunan lastensuojelun laatuun, ne kertovat kuitenkin siitä, että alueet eivät kykene takaamaan lastensuojeluasioiden käsittelyä edes lainmukaisten aikarajojen ja asiakasmäärien raameissa, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Martta Forsell tiedotteessa.
Huonoin tilanne on Pohjanmaalla, missä lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä oli keskimäärin 48 asiakasta, minkä lisäksi lakisääteiset käsittelyajat ylittyivät jopa kolmanneksella asiakkaista.
THL:n kehittämispäällikkö Laura Yliruka nostaa esiin myös pysyvän ja osaavan henkilöstön merkityksen.
– On iso ongelma koko Suomen tasolla, että vain Etelä-Karjalassa ja ehkä Helsingissä on vahvasti pysyvyyttä, hän kuvaa STT:lle.
Ylirukan mukaan lastensuojelun hälyttävää tilaa selittävät monet tekijät. Suurimpana ongelmana hän näkee sen, että perheet eivät saa riittävästi apua perhesosiaalityön palveluista.
– Perhesosiaalityö ei kaikkialla pysty tekemään sitä, mitä on toivottu, eli tukemaan perheitä ennen lastensuojelua. Tämä tuo painetta lastensuojelun suuntaan. Lisäksi perhesosiaalityössä ei ole työntekijämitoitusta, joten asiakasmäärät ovat isot.
Perhesosiaalityössä ei ole käytössä myöskään riittävästi lastensuojelulain mukaisia välineitä.
– Palveluvalikko on osittain liian suppea, joten (kaikki) perheet eivät saa tarpeidensa mukaisia palveluja.
Vuonna 2015 lastensuojelulaki muuttui siten, että vain suojelun tarpeessa olevat perheet ohjautuvat lastensuojelun asiakkaiksi ja muut tuen tarpeessa olevat ohjataan ensisijaisesti perhesosiaalituen piiriin.
Joillakin hyvinvointialueilla kaikki lastensuojelun tarpeessa olevat lapset eivät saa heti omaa nimettyä sosiaalityöntekijää. THL:n selvityksen mukaan oma sosiaalityöntekijä kyettiin nimeämään heti noin puolella alueista.
Keski-Suomessa, Vantaa-Keravalla ja Varsinais-Suomessa oman sosiaalityöntekijän nimeämistä jouduttiin tyypillisesti odottamaan. Odotusajat vaihtelivat joistain päivistä jopa kuukausiin.
– Jos on arvioitu, että lastensuojelun tarvetta on, niin jonoon päätyminen on huono asia. Jos perhe ei saa ajoissa tukea, asiat voivat kärjistyä ja siinä voi olla jopa lapsen henki vaarassa joissain tilanteissa, Yliruka sanoo.
Ylirukan mukaan alueille on muodostunut omia käytänteitä, joiden avulla myös jonossa olevia perheitä voidaan tukea.
Vantaa-Keravalla on erikseen perustettu tiimi vastaamaan omaa sosiaalityöntekijää odottavien lasten tarpeisiin, ja Keski-Suomessa vastaavaa toimintaa ollaan laajentamassa. Varsinais-Suomessa lastensuojelua odottavalle lapselle voidaan tarpeen vaatiessa nimetä sosiaalityöntekijä, jolla jo ylittyy enimmäisasiakasmäärä.
Forsell kertoo STT:lle, että työntekijämitoituksen käyttöönottamisella on ollut myös positiivisia vaikutuksia.
– Pitkäänhän ei ollut tällaista mitoitusta, mutta tiedettiin kuitenkin, että joillain alueilla oli aivan valtavat asiakasmäärät. Mitoituksen säätäminen on auttanut ylipäätään tuomaan tätä asiaa esiin ja kohdentamaan resursseja sosiaalityöhön.