Konkaripoliitikko kannustaa ihmisiä EU-vaaliuurnille – "Päätökset vaikuttavat kaikkien elämään"
Sunnuntaisissa eurovaaleissa äänestäminen on suomalaisten kannalta erittäin tärkeää, sillä tulevan viiden vuoden aikana europarlamentissa päätetään monista hyvin isoista asioista.
Näin linjaa konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen (kesk.) Suomenmaan haastattelussa. Pekkarinen on toiminut viisi vuotta meppinä Brysselissä ja Strasbourgissa. Sitä ennen hän toimi 40 vuoden ajan kansanedustajana ja ministerinä.
Pekkarisen mukaan EU-tasolla päätettävät asiat vaikuttavat olennaisesti yhteiskuntaan. Vähintään välillisesti ne vaikuttavat kaikkien eurooppalaisten, myös suomalaisten arkeen ja turvallisuuteen.
– Päätökset vaikuttavat kaikkien elämään. Ääni keskustalle on ääni järkevän, turvallisen ja vakaan politiikka tekemiselle, hän sanoo.
Keskustamepin mukaan sillä on paljon merkitystä, millä tavalla Suomen 15 paikkaa europarlamentissa jakaantuu puolueiden kesken. Siksi hän kannustaa ihmisiä käymään ahkerasti vaaliuurnilla.
Yksi suurimpia asioita tulevalla parlamenttikaudella on rauhan palauttaminen Eurooppaan.
Ukrainassa käydään jo kolmatta vuotta raakaa ja veristä sotaa. Europarlamentin rooli Ukrainan tukemisessa ja ratkaisujen etsimisessä ei ole niin merkittävä, mutta oma roolinsa sillä kuitenkin on. Mepeiltä kaivataan asiassa aktiivisuutta.
Pekkarisen mukaan keskustassa Ukrainan tukemisesta ja Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemisesta vallitsee lähes yksimielisyys. Tulevat keskustamepit pitävät asiaa tärkeänä myös jatkossa, hän uskoo.
Kaikkialla Euroopassa ei niin ole. Ukrainan tukemista haastetaan voimakkaastikin. Siksi suhtautuminen Ukrainan tukemiseen on Pekkarisen mukaan erittäin tärkeä.
Pekkarisen mukaan EU:ssa käydään tällä hetkellä kovaa kiistaa siitä, mitä unionin pitäisi jatkossa olla.
Yksi ydinongelmista liittyy hänen mukaansa sisämarkkinoihin. Keskustalaiset kannattavat Pekkarisen mukaan edelleen EU:n alkuperäistä ideaa reiluista sisämarkkinoista, joissa kaikille yrityksille taataan aidot mahdollisuudet kilpailuun koko EU:n alueella.
Ajatus on kuitenkin murroksessa. Entistä enemmän pinnalla on ollut varsinkin suurten EU-maiden suunnalta ajatusta, että sisämarkkinoiden periaatteita voidaan muuttaa esimerkiksi valtiontuilla.
– Me emme tätä periaatteiden murtamista hyväksy. Seisomme keskustassa ryhdikkäästi EU:n alkuperäisten, reiluja markkinoita korostavien periaatteiden puolella, Pekkarinen jyrähtää.
Kansainvälisessä kiihtyvässä kilpailussa EU:n pitäisi kyetä vahvistamaan myös omaa kilpailukykyään suhteessa Kiinaan, Intiaan, Yhdysvaltoihin ja muihin.
Pekkarisen mukaan keskusta ei kuitenkaan kannata sitä, että kilpailukykyä vahvistetaan EU-maiden yhteisillä rahastoilla.
Puolueen mielestä rahaa täytyy laittaa tutkimukseen, innovaatioihin ja yrittäjyyteen niillä välineillä, joita EU:lla on jo olemassa. Silloin tuki kohdentuu myös oikeisiin kohteisiin.
– Jos me EU:ssa tehdään tällaisia elvytysrahastoja, niin se raha jakautuu itäisen ja eteläisen Euroopan ties minkälaisiin tarkoituksiin ilman, että se parantaa EU:n yhteistä kilpailukykyä, hän summaa.
Puolueiden suhtautuminen yhteisrahastoihin on Suomessakin erilaista. Viime aikoina keskustelua on herättänyt myös se, voitaisiinko Ukrainaa tukea tarvittaessa yhteisvellalla. Keskustalaisten mielestä hallituksen linja asiassa on jäänyt jokseenkin epäselväksi.
Pekkarisen mukaan keskusta voi sanoa oman näkemyksensä rehellisesti ja selkä suorassa.
– Me emme kannata yhteisrahastoja emmekä yhteisvelkaa. Se on täysin selvä asia.
Iso asia EU:ssa on myös metsä- ja ilmastopolitiikka. Se aiheuttaa paljon myös kiistoja ja jännitteitä suomalaispuolueiden välille.
Toisinaan jakolinjat kulkevat myös puolueiden sisällä. Esimerkiksi pääministeripuolue kokoomuksen linjaukset EU:n metsä- ja ilmastopolitiikassa ovat useita kertoja jakaantuneet.
Pekkarinen luonnehtii keskustan metsä- ja ilmastopolitiikkaa järkivihreäksi. Puolue tukee monia ilmastotoimia ja päästöjen vähentämistä.
Metsäpolitiikan osalta päätäntävaltaa ei kuitenkaan voida siirtää Brysseliin, Pekkarinen tähdentää. Siitä keskustalaiset pitävät hänen mukaansa lujasti kiinni.
Pekkarinen nostaa esiin myös monet Suomessa tärkeiksi koetut arvot ja ihanteet, kuten käsitykset ihmisten vapaudesta, ihmisoikeuksista tai oikeusvaltiosta.
EU:ssa kaikki puolueet eivät jaa samoja arvoja. Muutamat suomalaispuolueet kaveeraavat EU:ssa juuri niiden puolueiden kanssa.
Pekkarisen kommentin voi nähdä piikkinä perussuomalaisten ja vasemmistoliiton suuntaan. Sekä laitaoikeistossa että laitavasemmistossa monet mielipiteet edustavat äärisuuntaa.
– Myös kokoomuksella on vähän sitä ongelmaa, että kaveerataan tällaisten puolueiden kanssa, Pekkarinen sanoo.
– Jos tällaiset porukat saavat lisää valtaa, se on huono juttu, hän lisää.