Rasismi ja vihapuhe uhkaavat normalisoitua politiikassa, yhdenvertaisuusvaltuutettu sanoo
Yhdenvertaisuusvaltuutettu sanoo vuosikertomuksessaan olevansa huolissaan siitä, että rasismi ja vihapuhe uhkaavat normalisoitua politiikassa.
– Tutkimuksista tiedämme, että tapa, jolla käytämme kieltä – myös eri vähemmistöryhmistä – merkityksellistää, rakentaa, uusintaa ja muuttaa sosiaalista todellisuutta ympärillämme. Kieli on yhtäällä todellisuuden kuva ja toisaalla todellisuuden rakentaja, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman sanoo tiedotteessa.
Valtuutetun saamat yhteydenotot kuvastavat sitä, kuinka rasismin ja vihapuheen normalisoituminen Suomessa herättävät erityisesti vähemmistöryhmissä pelkoa ja turvattomuutta, valtuutettu sanoo.
Julkisen keskustelun koveneminen on näkynyt myös yhteydenotoissa, jotka koskevat koulutukseen liittyvää häirintää. Suurin osa niistä liittyy valtuutetun mukaan epäilyyn rasistisesta häirinnästä.
Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjien velvoitetta puuttua häirintään vahvistettiin noin vuosi sitten, kun yhdenvertaisuuslaki uudistui.
Yhteydenotot valtuutetulle lisääntyivät jälleen viime vuonna. Reilusta 2 400 yhteydenotosta hieman yli 70 prosenttia koski valtuutetun mukaan syrjintää.
Syrjintäperusteista eniten yhteydenottoja tuli kokonaisuuksittain tarkasteltuna vammaisuuden ja terveydentilan sekä toisaalta alkuperän, kansalaisuuden ja kielen perusteella. Ikäsyrjintään työhönotossa liittyvät yhteydenotot lisääntyivät sen jälkeen, kun yhdenvertaisuusvaltuutettu sai toimivallan valvoa syrjintäasioita yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen myötä.
– Uudistus on merkittävä, sillä työelämän yhdenvertaisuudella on laaja vaikutus yhdenvertaisuuden toteutumiseen myös yhteiskunnan muilla elämänalueilla. Esimerkiksi se, pääseekö henkilö yhdenvertaisesti osaksi työelämää, vaikuttaa keskeisesti myös hänen muiden perus- ja ihmisoikeuksiensa toteutumiseen, Stenman sanoo.
Valtuutetun mukaan hallitus valmisteli viime vuoden aikana useita lainsäädäntömuutoksia, jotka heikentävät ulkomaalaisten asemaa Suomessa. Hallitusohjelmassa linjataan useista ulkomaalaislakia, vastaanottolakia, kansalaisuuslakia ja kotoutumispalveluita koskevista uudistuksista. Kaavailtujen lakimuutosten yhteisvaikutukset ovat valtuutetun mukaan todennäköisesti vakavia.
– Ulkomaalaislainsäädäntöä koskeville muutosehdotuksille ei ole esitetty mitään painavia yhteiskunnallisia perusteita tai hyötyjä, jotka oikeuttaisivat ulkomaalaisten oikeuksien rajoittamista, Stenman sanoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään.