Järjestöt: Liikenneturvallisuutta voitaisiin parantaa muilla keinoilla kuin nopeusrajoituksia alentamalla – "Tämä kortti on helppo vetää esiin"
Hallituksen suunnitelma teiden nopeusrajoitusten laskemisesta on herättänyt paljon porua julkisuudessa. Nyt ehdotuksen tyrmää myös kaksi tieliikenteeseen keskeisesti liittyvää järjestöä.
Sekä Suomen tieyhdistys että yksityisautoilijoiden etujärjestö Autoliitto hämmästelevät Suomenmaalle erityisesti sitä, että nopeusrajoitusten laskemista perustellaan liikenneturvallisuudella.
Järjestöjen mukaan turvallisuuden parantamiseen olisi olemassa muita keinoja, jotka eivät hidastaisi liikenteen sujuvuutta.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoi maanantaina Ylellä, että nopeusrajoituksia joudutaan harkitsemaan Suomen teiden heikon kunnon vuoksi. Ranteen mukaan Suomessa on teitä, joissa ei voi liikkua turvallisesti nykyisillä nopeuksilla.
Myös Liikenneturva on puolustanut nopeusrajoituksien alentamista turvallisuuteen vedoten.
Liikenneturvan mukaan keskinopeuden muutos vaikuttaa suoraan onnettomuuksien määrään. Nopeusrajoitusten tarkastelu tiekohtaisesti on järjestön mukaan yksi askel kohti turvallisempaa tieliikennettä
Autoliiton viestintäpäällikön Jukka Tolvasen mukaan väite kaipaisi parempia perusteluja ja tarkempaa analyysiä.
– Liikenneturvallisuuskortti on aina helppo vetää esille, mutta todellisuudessa liikenneturvallisuus on parantunut Suomessa koko ajan. Nyt pitäisi saada tarkkaa analyysiä siitä, ovatko nämä todella sellaisia paikkoja, joissa liikenneonnettomuuksia on tapahtunut nimenomaan liian kovista nopeuksista johtuen, Tolvanen sanoo.
Hän korostaa suhtautuvansa liikenneturvallisuuteen erittäin vakavasti. Liikenneonnettomuuksien syyt ovat hänen mukaansa kuitenkin hyvin moninaisia. Pelkällä nopeusrajoitusten laskemisella ei onnettomuuksia saada loppumaan.
Väylävirasto ehdotti viime viikolla maanteiden nopeusrajoitusten laskemista yhteensä noin 1 800 tiekilometrillä. Tiekilometrit vastaisivat noin viidesosaa kaikista teistä, joilla on sadan kilometrin tuntinopeus. Nopeuksia laskettaisiin joko 80 tai 90 kilometrin nopeuksiin.
Ehdotus on parhaillaan lausuntokierroksella. Päätökset asiasta tehdään liikenne- ja viestintäministeriön siunauksella. Ministeriötä johtaa perussuomalaisia edustava Ranne.
Hän sanoi maanantaina, että päätöksiä asiasta tehdään sitten, kun lausuntopalaute on saatu ja arvioitu perusteellisesti.
Keskusta on vastustanut jyrkästi nopeusrajoitusten alentamista.
Suomen tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi sanoo Suomenmaalle, että nopeusrajoitusten laskemisessa ei puututa varsinaiseen ongelmaan eli teiden surkeaan kuntoon.
Ongelmat johtuvat hänen mukaansa tieverkon heikosta rahoitustilanteesta.
Takalammin mukaan teiden turvallisuutta voitaisiin parantaa merkittävästi keskikaiteita rakentamalla. Myös erilaiset liittymäjärjestelyt risteyskohdissa parantaisivat liikenneturvallisuutta.
– Nyt tarvittaisiin jonkinlaista näkymää siitä, että parannuksia teihin on jossain vaiheessa tulossa ja ongelmia vähitellen korjattaisiin. Mutta mitään sellaista ei ole tiedossa. Esimerkiksi keskikaideratkaisuja ei rakenneta ollenkaan.
Keskikaiteiden puolesta puhuu myös Autoliiton Tolvanen. Hän huomauttaa, että keskikaiteita on käytetty paljon Ruotsissa. Siellä niitä on tehty usein hyvin keveilläkin ratkaisuilla, jotka eivät vie liikaa tilaa.
– Ja Ruotsihan on ihan huipputasolla liikenneturvallisuudessa, Tolvanen tähdentää.
Hänen mukaansa nopeuksien alentaminen voi olla väliaikainen keino kohentaa turvallisuutta, mutta teiden huonoa kuntoa se ei ratkaise.
Tolvasen mukaan rajoitusten pitäisi aina olla sellaisia, että suurin osa ihmisistä kokee niiden noudattamisen perustelluksi. Jos jatkossa vaaditaan 80 kilometrin tuntinopeutta sellaisessa paikassa, jossa ihmisten mielestä voisi aivan hyvin ajaa satasta, sortuu liian moni ylinopeuksiin.
– Onko se sitten hyvä asia? Suomalaiset ovat yleensä lainkuuliaisia, mutta rajoitusten kategorinen laskeminen voi vaikuttaa siihen, miten ihmiset kunnioittavat sääntöjä.
Tolvasen ja Takalammin mukaan nopeusrajoitusten alentaminen heikentäisi merkittävästi liikenteen sujuvuutta.
Tolvanen huomauttaa, että Suomessa yli 90 prosenttia henkilöliikenteestä tapahtuu tieliikenteessä. Myös tavaraliikenteestä lähes yhtä suuri osuus painottuu tieliikenteeseen.
Siitä huolimatta matka-ajan pidentymistä ei pidetä tieliikenteen kohdalla usein relevanttina perusteluna.
– Vastaavasti, kun puhutaan lento-, laiva- tai raideliikenteestä, saatikka niihin liittyvistä jättimäisistä hankkeista, keskeinen perustelu on aina se, että matka-aikaa säästyy. Se näkyy myös Tunnin junan kohdalla.
– On jännä huomata, että tieliikenteeseen liittyvissä keskusteluissa matka-ajalla ei kuitenkaan muka olisi mitään merkitystä, Tolvanen sanoo.
Takalammin mukaan nopeusrajoitusten laskeminen osuu kaikkein voimakkaimmin Rovaniemen ja Kouvolan ympäristöön.
Erityisen selvästi kartoissa näkyy hänen mukaansa se, että nopeuksia joutuvat alentamaan maaseudulla asuvat ihmiset. Monet heistä kulkevat päivittäin työmatkoja juuri niitä teitä pitkin, joissa nopeudet ovat alenemassa.
– Se tuo mieleen ajatuksen siitä, että onko maalaisen aika vähemmän arvokasta kuin kaupunkilaisen. Eiväthän nämä muutokset kaupunkilaisia rasita.