Keskusta: Hallitus sumuttaa EU:n yhteisvelalla, epäluottamuksen esittämisessä kyse kuluttajansuojasta eurovaaleissa
Keskusta esittää tiistaisessa eduskunnan täysistunnossa epäluottamusta pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitukselle. Oppositiopuolueen mielestä hallituksen kanta EU:n yhteisvelkaan on epäselvä ja liian löperö.
– Keskusta suhtautuu yhteisvelkaan Euroopan unionissa kielteisesti. Ja painotan sanaa kielteisesti, ei kriittisesti, keskustan eduskuntaryhmää johtava Antti Kurvinen sanoi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.
Hallituksen linjaamissa EU-tavoitteissa lukee, että ”Suomi suhtautuu kriittisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen”.
Keskustan mielestä kriittinen ei riitä.
– Pitää olla selkeästi kielteinen kanta, ei tällainen löperö, ehkä kriittinen kanta, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen sanoo.
Pääministeri Orpo on useissa yhteyksissä sanonut Suomen ja kokoomuksen vastustavan EU:n uutta yhteisvelkaa, mutta Ukrainan tukemiseen sitä voisi hänen mukaansa käyttää, ellei muita keinoja löydy.
Keskustan mielestä EU:lla on tukku muitakin keinoja Ukrainan sotaponnisteluiden tukemiseen, yhteisvelalle puolue sanoo tässäkin asiassa ehdottoman ein.
Honkosen mukaan EU voi esimerkiksi antaa suoraa rahallista tukea tai korottaa EU:n jäsenmaksuja, jos se on Ukrainan tukemiseksi vääjäämätöntä.
– Mutta ei yhteisvelkaa, hän painottaa.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen saapui tiistaina Helsinkiin tukemaan kokoomuksen eurovaalikampanjaa.
– Toivomme, että pääministeri Orpo välittää tämän viestin komission puheenjohtajalle, että yhteisvelkaa ei tule hyväksyä missään olosuhteissa, Petri Honkonen sanoo.
Honkosen mielestä Suomessa ja EU:n päämajassa Brysselissä yhteisvelkakeskustelut poikkeavat toisistaan, sillä Suomessa puhutaan Ukrainan tukemisesta, mutta EU:ssa yhteisvelka liittyy ilmastopoliittisiin tavoitteisiin.
– Brysselissä keskustelua käydään nimenomaan liittyen ilmastopolitiikkaan ja ilmastoinvestointien, teollisten investointien tukemiseen, Honkonen kertoo.
– Tämä sumuverho ja sumutus ei keskustalle todellakaan käy, hän painottaa.
Keskusta oli viime vaalikaudella hyväksymässä EU:n yhteisvelkaa, korona-ajan elpymispakettia.
Kurvinen ja Honkonen näkevät, että tuolloin eduskunnassa oli yhteisymmärrys siitä, että kyse on kertaluonteisesta korona-aikaan liittyvästä järjestelystä, johon Suomi ei jatkossa ole valmis.
– Kaikki totesivat, että tämä on ainutkertainen ratkaisu, erityisesti kokoomus ja perussuomalaiset vaativat sitä, Kurvinen muistuttaa.
– Valitettavasti nyt kun olemme tässä keväällä käsitelleet Suomen avaintavoitteita EU-vaalikaudelle 2024–2029, niin Orpon hallitus ei ole ollut valmis pitämään kiinni tästä viime vaalikaudella eduskunnan yksimielisesti päättämästä ja sopimasta linjasta EU:n yhteiseen velkaan.
Eurovaalit käydään sunnuntaina, ja ryhmänjohtaja Kurvinen pitää hyvänä sitä, että ennen vaalipäivää selviää kokoomuksen kanta yhteisvelkaan.
– Tarjoamme kuluttajansuojaa tällä epäluottamusponnella, jotta selviää se, mikä kokoomuksen kanta todella on näissä EU-vaaleissa ja ylipäätään EU-politiikassa, Kurvinen sanoo.
– Keskustan epäluottamuslause-esityksen ansiosta hallitukselle tulee tilaisuus kirkastaa linjansa, hyväksytäänkö yhteisvelka vai eikö hyväksytä.
Kurvisen mukaan EU:n yhteisvelka ei voi olla se tapa, jolla unionia rakennetaan.
– Yhteisvelka aiheuttaa moraalikatoa ja hallitsematonta liittovaltiokehitystä, jossa unionin valta kasvaa perussopimuksia muuttamatta.