Raportti: Kahdessa maakunnassa panostettu tutkimus- ja kehitystyöhön kansallisen tavoitteen mukaisesti
Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki on julkaissut raportin diplomi-insinöörikoulutuksen laajentumisesta Suomessa 80-luvulta 2020-luvulle. Tänä aikana koulutus on laajentunut viidestä suomalaisesta yliopistosta yhdeksään yliopistoon ja kahteen sivutoimipisteeseen.
Tarkastelujakson aikana tekniikan alan koulutus on laajentunut Keski-Suomeen (Jyväskylän yliopisto), Itä-Suomeen (Itä-Suomen yliopisto), Pohjanmaalle (Vaasan yliopisto) sekä Etelä-Pohjanmaalle (Tampereen yliopiston Seinäjoen yksikkö) ja Satakuntaan (Tampereen yliopiston Porin yksikkö).
Diplomi-insinöörikoulutuksen saaminen on Neittaanmäen mukaan ollut kunkin yliopiston kohdalla merkittävä kehitysaskel. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoituksen lisäksi yliopistot ovat saaneet rahoitusta alueen yrityksiltä, kaupungeilta sekä yksittäisiltä ihmisiltä.
Neittaanmäki pitää tärkeänä, että tekniikan koulutusta on tarjolla laajasti eri maakunnissa, joissa myös iso osa Suomen tuotannollisesta toiminnasta sijaitsee. Hänen mukaansa on nähtävissä, että tekniikan alan koulutus lisää maakuntien bruttokansantuotetta.
Arvioitaessa koulutuksen vaikuttavuutta eri maakunnissa yksi kriteeri ovat maakunnan panostukset tutkimus- ja kehitystyöhön. Kansallisen tason tavoitteeksi on asetettu neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
– Mitä useammassa maakunnassa tarjotaan tekniikan alan koulutusta, sitä varmemmin myös alueen bruttokansantuote tulee kehittymään. Jotta kansalliseen tavoitteeseen päästään, pitää bruttokansantuotteen lisääntyä mahdollisimman monessa maakunnassa, Neittaanmäki sanoo.
Tällä hetkellä kansallinen tavoite tutkimus- ja kehitystyöhön tehtävistä panostuksista on ylitetty Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Pohjois-Pohjanmaalla maakunnan T&K-panostukset ovat vaihdelleet 5,0–5,2 prosentin välillä. Pirkanmaalla neljän prosentin tavoite saavutettiin vuonna 2021. Muualla tavoite on vielä saavuttamatta.
– Kansainvälisessä kilpailussa pärjätään, kun pystytään valmistamaan korkean teknologian tuotteita, joiden tekemiseen tarvitaan tekniikan alan koulutusta, Neittaanmäki toteaa.
Hän huomauttaa, että korkealaatuinen teknologinen osaaminen on keskiössä myös vihreässä siirtymässä.