Suomi haluaa löysätä suden lisäksi myös karhun ja ilveksen suojelua – Essayah: Aloitteelle kannatusta Brysselissä
Suomen aloite suurpetojen suojelun tarkastelusta uusiksi sai Brysselissä kannatusta useista maista, kertoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) tiistaina. Essayah kertoi asiasta tiedotustilaisuudessaan maatalousministerien kokouksen jälkeen.
– Vastaanottohan oli erittäin hyvä. Tässä oli ensinnäkin kahdeksan jäsenmaata, jotka jo lähtivät mukaan tukemaan tätä meidän esitystä. Ja sen lisäksi kuulimme, että esimerkiksi Ranska – joka sai niin myöhäisessä vaiheessa oman kantansa valmiiksi – olisi halunnut tulla mukaan, Essayah sanoi.
Suomi haluaisi tarkistaa suden lisäksi suurpetojen suojelustatusta uusiksi myös laajemmin. Essayahin mukaan esimerkiksi karhupopulaatio on kaksinkertaistunut ja ilvespopulaatio lähes kolminkertaistunut siitä, kun Suomi on liittynyt EU:hun.
Hänen mukaansa ainoastaan Saksan puheenvuoro kokouksessa oli sellainen, että he eivät tue Suomen aloitetta.
Euroopan parlamentti edellytti syksyllä 2022, että suurpetojen ja erityisesti suden suojelustatusta tulisi arvioida uudelleen. EU-komissio puolestaan tiedotti joulukuussa selvityksensä pohjalta, että se ehdottaa suden suojelun lieventämistä.
Essayahin mukaan moni muukin maa nosti esille, että muutakin kuin susikantaa tulee tarkastella.
– Myöskin tulee arvioida näiden muiden suurpetojen populaatioiden tilanne. Koska ne ovat huomattavan paljon kasvaneet siitä lähtien, kun vuonna 1992 tuo luontodirektiivi liitteineen on määritelty, Essayah sanoi.
Vaikka maatalousministerien kokouksessa Essayahin mukaan olikin melko suurta yhtenäisyyttä suurpetokantojen tarkastelusta, samaa ei voi sanoa ukrainalaisista viljatuotteista. Syynä ovat Ukrainan naapurimaiden huolet.
Kesällä 2022 EU päätti luopua väliaikaisesti tiettyjen maataloustuotteiden tullien ja kiintiöiden soveltamisesta. Päätöstä jatkettiin vuodella myös seuraavana kesänä.
Ukrainan rajanaapurit ovat kuitenkin katsoneet muutoksen aiheuttavan markkinahäiriöitä, minkä takia ne asettivat yksipuolisesti tuontirajoituksia ukrainalaiselle viljalle ja siemenille.
Komissio vastasi huoliin toimeenpanoasetuksella. Sillä rajoitettiin vehnän, maissin, rapsin ja auringonkukansiementen pääsyä Bulgarian, Romanian, Unkarin, Puolan ja Slovakian markkinoille. Tämä järjestely oli voimassa viime syyskuun puoliväliin saakka.
Puola, Unkari ja Slovakia ovat kuitenkin yhä rajoittaneet tuontia yksipuolisesti. Sen vuoksi Ukraina nosti syksyllä asiasta kanteen maailman kauppajärjestö WTO:ssa.
Essayah ei havainnut asiassa kokouksessa edelleenkään lähentymistä.
– Voisi sanoa, että koko ajan ovat olleet äänessä ne samat maat, joiden mielestä se tilanne on ollut erityisen haasteellinen.